Ikomi

Tukholman talot // Houses in Stockholm

2012-03-16T07:44:00.001+02:00

Olet ehkä lempikaupunkini // You may be my favourite city

2012-03-15T10:25:00.006+02:00

Voi Tukholma. Tuo kauniiden talojen, kookospallojen, värikkäiden yksityiskohtien ja suloisten kauppojen kaupunki. Joka kerta siellä käydessäni mietin, kuinka haluaisinkaan muuttaa sinne. Mutta toisaalta, ei se varmaan aiheuttaisi enää samoja väristyksiä jos joka päivä katselisi noita asioita. Ehkä on parempi vain välillä vierailla ja tuulettaa päätä tuossa ihanassa kaupungissa.

Kuvasin taas kymmenittäin taloja. Talot ovat ehdottomasti yksi suosikkivalokuvauskohteistani, varsinkin vieraissa kaupungeissa. Talokuvia siis tulossa!

***

Oh Stockholm. The city of beautiful houses, coconut balls, colourful details and cute shops. Every time I visit, I think how I'd love to live there. But on the other hand, it may not feel the same if I were looking at those pretty things every single day. Maybe it's better just visit that lovely city sometimes and let it clear your head.

I photographed dozens of houses again. Houses sure are one of my favourite photographing objects, especially when I'm in a foreign city. So pictures of houses coming up!

Luettavaa: nettilehtiä // Something to read: online mags

2012-03-11T14:52:00.002+02:00

Kiitos kaikille ihanista kirjavinkeistä! Käyn ne rauhassa läpi heti kun aikataulu antaa myöten. Mutta sunnuntain kunniaksi ajattelin itsekin vinkata vähän. Netti on nimittäin täynnä ihania online-lehtiä, ja monesta on juuri ilmestynyt uusi kevätnumero. Klikkaile siis itsesi inspiroitumaan väreistä, käsitöistä, resepteistä, sisutusideoista ja haastatteluista. Nämä neljä ovat minun henkilökohtaiset suosikkini. Ne kaikki ovat ilmaisia, paitsi viimeisenä esitelty Toffee, mutta sekään ei maksa paljon ja on mielestäni kyllä hintansa arvoinen.

Hauskaa sunnuntaita!

***

Thank you all for your lovely book tips! I'll go trough them all carefully once I have enough time. But to celebrate Sunday I thought I could give you a little reading tip too. Internet is full of lovely online magazines and many of them have recently published new spring issues. So click yourself to get inspired about colours, crafts, recipes, decoration ideas and interviews. These four are my personal favourites. All of them are free except the last one, Toffee, but it ain't expensive, and I think it's definitely worth it.

Have a great Sunday!

Sweet Paul

N.E.E.T.

(Kirjoitin lehdestä täällä.)

(I wrote about this mag here.)

Rue magazine

Toffee

Viikon värikartta // Weekly Colour Chart

2012-03-09T15:23:00.001+02:00

Mitäs sitä lukisi seuraavaksi? // What to read next?

2012-03-08T18:13:00.001+02:00

Mulla olis teille taas yksi kysymys. Ja kyllä, niihin teidänkin kysymyksiin on tulossa vastauksia tässä jonakin kauniina päivänä. Olen tässä miettinyt pitkän aikaa mitä vastaisin, kysyitte hankalia. (Ja jos jollekulle jäi kielen päälle joku kysymys, niin vielä ei ole liian myöhäistä...)

Olen viime aikoina taas innostunut lukemisesta. Aikaisemmin luin jatkuvasti, mutta sitten innostus hiipui ja viime vuosina kirjan saaminen loppuun asti on tuntunut suurelta ponnistukselta. Juuri siksi valitsin yhdeksi tämän vuoden tavoitteista lukea vähintään 12 kirjaa. Ajattelin, että kyllä yksi kuukaudessa on ihan hyvä tahti, siihen minunkin pitää pystyä vaikka kitkuttamiseksi menisikin. Mutta sitten innostuin ja nyt, maaliskuun alussa, mennään tämän vuoden kirjassa nro kuusi. Vanhaan kirjankulutustahtiini verrattuna se ei ole vielä mitään, mutta oikea suunta ehdottomasti. Ei se innostus onneksi lopullisesti kadonnut!

Pyytäisinkin nyt kirjavinkkejä. Ilmiantakaa kirjoja joista itse pidätte! Ajattelin ensin kertoa tässä millaista yleensä luen, mutta päätinkin jättää sen huomiotta. Ehdottakaa millaista kirjallisuutta vaan! Olen valmis kokeilemaan uutta. Vaikka varaan kyllä oikeuden jättää jonkun kirjan lukematta, jos se on mielestäni tylsä, pelottava tai totaalisen epäkiinnostava. Kielistä käyvät suomi ja englanti. Katsotaan, löytyykö uusia suosikkeja!

***

I have a question for you. And yes, I'm gonna answer the questions you asked some day as well. I have been thinking my answers for a long while, your questions were tricky. (And if someone still wants to ask something, it's not too late...)

I've recently got excited about reading again. Before I used to read all the time, but then my excitement somehow faded away, and during the past years it has felt a struggle to read a book from beginnig to end. That's why I picked "read at least 12 books" as one of my goals for this yea r. I thought once a month could be a good pace, something I could do, even if it were struggling sometimes. Well, Somehow I got excited again and now, in the beginning of May, I'm reading my sixth book this year. It's still nothing compared to how much I used to read as a teenager, but it's the right direction. I didn't lose my zest completely!

So I'd like to ask for tips on books to read. Mention some books you like yourself! I first though I would tell you a bit of what kind of books I usually read, but then decided against it. Recommend books of any kind! I'm ready to try new things. Even though I still reserve the right to skip the books I find too boring, frightening or totally uninteresting. In Finnish or in English please. Let's see if I'll find some new favourites!

Kesällä kerran // Once in the Summer

2012-03-07T17:28:00.001+02:00

Vähän lisää muistikirjansivuja.
Nämä kaikki viime kesältä
tai alkusyksyltä.
Kylläpä siitä tuntuu nyt olevan pitkä aika...

***

Some more pages from my journals.
These ones are from
last summer and early fall.
It feels so long ago now...

Blogihelmiä // Great (Finnish) blogs

2012-03-06T17:06:00.002+02:00

Villasusi ojensi minulle tunnustuksen ja haasteen, kiitos vain! Haasteen tarkoituksena on nimetä 4-5 suosikkiblogia, joilla on alle 200 lukijaa. Minä valitsin kyllä tarkoituksella sellaisia, joilla on alle 100 lukijaa, sillä mielestäni kaksisataa on jo hurjan iso luku. Nämä ovat joka tapauksessa kaikki suosikkejani, osa uudempia ja osa vanhempia tuttavuuksia. Ja ne ansaitsevat kaikki lisää rakkautta, joten käykää tutustumassa. Samalla haastan siis nämä bloggaajat listaaman omia pieniä suosikkejaan ja jatkamaan siten ketjua.

Nurinpäin
Ihania käsitöitä ja suloisia eläimiä

Things to make and do
Kotijuttuja, käsitöitä ja maailman ihanin Peppihuivi

Näpertelyä ja paperinpaloja
Hauskoja ja luovia ideoita, kierrätystä ja kirpparilöytöjä

Himalainen
Kauniita kuvia ja vielä kauniimpia sanoja

One More Comment
Hienoja kuvia ja kirkkaita värejä

***

Villasusi gave me a challenge where you are supposed to pick four to five favourite blogs that have less than 200 readers. I purposedly picked blogs with less than 100 readers though, as 200 is a huge number in my opinion. All of these are my favourites, and deserve more love. They are all in Finnish (sorry about that, most small blogs I read are in Finnish...) but have very pretty pictures if you'd like to check them out.

Tällä viikolla // This week

2012-03-05T19:22:00.003+02:00

Tällä viikolla aion:
- neuloa kantapään
- juoda paljon teetä
- tavata ystäviä
- lähteä pienelle matkalle

***

This week I'm going to:
- knit the heel of a sock
- drink lots of tea
- meet friends
- leave for a little trip

Rakas ihana Turku

2012-03-05T06:10:00.010+02:00

Olemme nyt asuneet Helsingissä vuoden. En vieläkään tiedä, miten tähän kaupunkiin tulisi suhtautua. Sen kuitenkin tiedän, että minulla on ikävä Turkuun. Joka päivä.

Turussa arkeni vain oli helpompaa. Asiat hoituivat nopeammin ja yksinkertaisemmin. Joka paikkaan oli lyhyempi matka (paitsi lähikauppaan, täällä Siwa on ihan toisella puolella katua). Vuoden arvioinnin jälkeen uskallan väittää myös, että Turussa ihmiset ovat ystävällisempiä. Kyllähän sielläkin kiukkuisia kusipäitä on, mutta ei kukaan sentään ole koskaan Turussa yrittänyt lyödä minua päähän ihan vain siksi, että törmäsin ruuhkassa hänen reppuunsa. Helsingissä tuntuu olevan ihan okei tiuskia tuntemattomille, ohittaa jonossa ja parhaassa tapauksessa käydä tönimään jos toisen olemassaolo liikaa ärsyttää. Kyllä, suurin osa helsinkiläisistä on varmasti vain ja ainoastaan ihania. Mutta yleinen meininki tässä kaupungissa tuntuu usein olevan lähinnä kiireinen ja kiukkuinen. Enkä yhtään pidä siitä.

Turussa minulla myös oli sosiaalinen elämä. Sellainen, joka pysyi kasassa ilman suurempaa pinnistelyä. Ihmisiä joita nähdä myös lyhyellä varoitusajalla ja paikkoja joihin mennä jos jostain syystä halusin poistua kotoa ovet paukkuen. Sehän ei tietenkään ole Helsingin vika, että parhaimmat ystäväni eivät ole täällä, mutta kylläkin yksi iso syy miksi kaipaan Turkuun.

Puolueellinen mielipiteeni on myös, että Turussa on halvempaa ja kauniimpaa. Ja paremmat kahvilat. Turussa on mukavammat puistot ja ehdottomasti kivemmat kirpparit. Turussa on joki keskellä kaupunkia ja hirveä määrä siltoja. Siellä puhutaan murretta, joka saa minut joka kerta nauramaan. Turussa uskalsin myös pyöräillä pelkäämättä kuollakseni (täällä en uskalla pyöräillä ollenkaan). Tietysti se liittyy siihenkin, että neljän vuoden kaupungissa asumisen jälkeen tunsin paikat. Ehkä kolmen vuoden päästä minusta tuntuu täälläkin tuollaiselta. Mutta jotenkin epäilen. Minun on hirvittävän hankala saada kiinni tästä kaupungista, vaikka kuitenkin olen liikkunut täällä koko ikäni ennen kuin muutin Turkuun. Turkuun, joka alkoi tuntua kodilta heti kun uskalsin lähteä soluasunnosta kauemmaksi kuin roskikselle.

Turku on edelleen siellä. Siellä voi vierailla, vaikka se aiheuttaakin yleensä vain kovemman ikävän. Ja tietenkin voin muuttaa sinne joskus takaisin, vaikkei se juuri nyt olekaan mahdollista. Ja Helsingissä on myös hyviä ja kauniita puolia, sitä ei voi kiistää. En vain oikein usko, että tämä on sellainen kaupunki, joka vuosien päästä saa minut purskahtamaan itkuun aamuyöllä ihan vain siksi, että olen silloin jossain muualla.

***

This is a post about how I miss my old home town Turku. I really do. I'm sorry, but this time I have no energy to translate the text. Hope you still enjoy the pictures.

Kansien väliin, osa 1 // In Covers, pt. 1

2012-03-03T14:56:00.001+02:00

Lupasin tyhjiä muistikirjoja, ja tässä niitä nyt olis.

Muutama niistä.

I promised you empty notebooks,

and here they are. A couple of them.

Rakastan tämän Penguinin muistikirjan kantta, ja ostin kirjan ihan sen perusteella netistä. Sivut ikävä kyllä olivat vähän liian ohuita ja kovia minun makuuni, mutta enköhän silti keksi sille käyttöä. Tämä kirja on suurempi kuin muistikirjani yleensä - 22 senttiä korkea.

***

I love the cover of this notebook by Penguin, and that was the reason I bought it online. Unfortunately, the pages were a bit too thin and hard-surfaced for me, but I guess I'll still find a way to fill this. This book is a bit bigger that my notebooks are - 22 cm in height.

Nämä Moleskinen taskukokoiset kirjaset ovat siitä käteviä, että ne litteytetensä vuoksi kulkevat hyvin mukana. Moleskinen muistikirjoissa paperi on kuitenkin sen verran ohutta, ettei sivuille voi hirveästi taiteilla tussin vuotamatta sivun läpi. Siksi käytänkin näitä ihan perusvihkoina listoille ja sellaisille. Oranssi kaveri on siis jo käytössä, keltainen odottaa vielä.

***

These pocket sized Moleskines are handy as they are slim and therefore easy to carry around. In Moleskine notebooks the paper is so thin though you cannot do much without the felt tip pen bleeding through. That's why I use these as basic jotters for lists and such. The orange one is already in use, the yellow one is still waiting.

Moleskinen luonnoskirjoissa paperi taas on hyvinkin paksua, sellaista kartonkimaista. Ja kummallisen kellertävää. Mutta sille on mukava kirjoittaa, piirtää ja liimata. Näistä käytän jokaisen sivun. Edellinen tällainen (se punainen tuossa postauksen otsikkokuvassa) tuntui alkuun hyvin ohuelta, mutta kyllä sen täyttäminen silti aika kauan vei. Luulen, että ensi kerralla kokeilen isompaa kokoa. Ja ehdottomasti punaisena, se on kivempi kuin musta. Vaikka mustan Moleskinen kanssa näytänkin kuulemma ihan taiteilijalta :D

VINKKI: Minä ostan Moleskinen muistikirjat aina Amazonista. Tämä kirja maksaa tällä hetkellä Amazonissa euroihin käännettynä noin kympin, kun se Suomalaisessa kirjakaupassa on noin viisitoista euroa. Kun Amazonista tilaa yli 25 punnalla, saa Suomeenkin ilmaiset postikulut (muista tarkistaa että ostos kuuluu "eligible for free super saver delivery"-kategoriaan. Tilaan siis ison satsin muistikirjoja kerralla tai vaihtoehtoisesti lisään jonkun muistikirjan kirjatilauksen yhteyteen. Ja kyllä, tiedostan että kymppi muistikirjasta on silti aika paljon. Mutta jos sillä saa laadukkaan ja hyväpaperisen kirjan josta pitää, niin ei se minusta ole liikaa. Huonosta ja ohutpaperisesta joutuu usein maksamaan melkein yhtä paljon, joten miksei saman tien ostaisi hyvää.

***

In this Moleskine sketchbook the paper is quite thick, like cardboard. And weirdly yellowish in colour. But it's nice to write, draw and glue on. With my previous book of this kind (the red one that can be seen in the banner on the top of this post) I used every single page. The book felt very slim at first, but it still took time to fill it up. I think next time I'll try the bigger size. And absolutely in red, I prefer it over black. Even though I reportedly look like an artist with a black Moleskine :D

I realize Moleskine books are quite expensive, but in my opinion it's worth it cause I always know what I'm gonna get. A high-quality notebook I like with good paper in it.

Tämä kirja on siitä poikkeuksellinen, että puolet sivuista on ruudullisia, ja jokaisen reunoilla on kuvitusta. Paperikin on keltaista eikä vaaleaa. Ei siis sellainen kirja, joita perinteisesti käytän. Otin tämän kuitenkin vähän aikaa sitten käyttöön käsitöiden ideakirjaksi. Siihen kirja sopii mainiosti - sekä tyhjille että ruudullisille sivuille on käyttöä eri projekteja suunnitellessa.

***

This book is a bit unsusual for my notebook, as half of the pages are squared and all of them have illustrations on the borders. And the paper is yellow, not off-white. So not quite the ones I usually use. I recently started to fill this with craft ideas, and for that this is a perfect one - both blank and squared pages come handy while planning different projects.

Viikon värikartta // Weekly colour chart

2012-03-01T21:35:00.001+02:00

Jos tähän värikarttaan

lisättäisiin vielä tummanruskeaa

ja kirkkaanpinkkiä,

se sisältäisi

kaikki lempivärini.

***

If you added dark brown

and bright pink to this colour chart,

it would include

all my favourite colours.

Tällä viikolla // This week

2012-02-28T16:43:00.001+02:00

Tämän viikon (pienet hauskat) tavoitteet:
- jatkaa sukan neulomista
- aloittaa uuden kirjan
- viettää treffi-iltaa
- levätä mahdollisimman paljon
- käydä kirpputorilla

***

This week's (small and nice) goals:
- continue knitting a sock
- start reading a new book
- have a date night
- rest as much as possible
- go trifting

Pienet sormet ja kissanviikset // Little fingers and cat's whiskers

2012-02-27T06:36:00.006+02:00

Viime viikko sisälsi paljon
pieniä ihania asioita:

Last week included lots of
small lovely things:

Siniset hetket //
Blue moments

Löydetyt paperiveneet //
Found paper boats

Kirjoitusvirheet //
Misspellings

Kauniit puutalot //
Beautiful wooden houses

Pienen miehen pienet sormet //
Little fingers of a little guy

Uteliaan kissan viikset //
Whiskers of a curious cat

Junamatkat //
Travelling with train

Tyhjiä sivuja // Empty pages

2012-02-26T16:15:00.001+02:00

Saanko esitellä, nykyinen muistikirjani. Se on käsinsidottu ja ostettu Read Write Booksin Etsy-kaupasta. Ja voi mennä vähän aikaa ennen kuin täytyy ostaa uusi - kirjassa on nimittäin todella paljon sivuja. Sivut ovat paksua, kellertävää paperia eikä niissä ole viivoja tai ruutuja. Vaadin aina muistikirjaltani blankkoja sivuja (sivujen reunoissa saa kyllä olla kuvioita) ja sen verran kestävää paperia, ettei tussi mene heti läpi. Nykyään ostan usein luonnoskirjoja, sillä peruskirjoissa paperi ei yleensä kestä tussia ja liimaa ilman että se aiheuttaa sotkua muille sivuille. Tykkään myös siitä, että muistikirja on melko pienikokoinen (tämän korkeus on 15 senttiä), sillä silloin sitä on helpompi kantaa mukana kaikkialle. Tässä yksilössä tykkään myös kirkkaista väreistä ja kannen kuvioista. En aikaisemmin ole ollut niin innostunut tästä kolmiokulmiotrendistä, mutta nyt minäkin kai sitten olen trendikäs.

Kirjan ainoa miinuspuoli on se, ettei se avaudu tasaisen litteäksi - tällöin on hankala kirjoittaa molemmille sivuille. Toisaalta tässä kirjassa sivuja riittää, joten joka toiselle kirjoittaessa kirja ei silti täyty kovin nopeasti. Se, kirjoitanko joka toiselle vai jokaiselle, riippuu yleensä paperin laadusta ja kirjan paksuudesta. Litteissä mutta paksusivuisissa kirjoissa (esim. Moleskinen luonnoskirjat) olen käyttänyt jokaista, mutta muissa joka toista sivua. Moleskineista kaipaan hieman myös sitä takana olevaa kätevää taskua - nyt lippulaput putoilevat kirjan välistä liian helposti.

Tähän mennessä on varmaan jo tullut selväksi, että olen muistikirja-addikti. Ostan uusia kirjasia melkein aina kun kun näen jossain ihanan yksilön tai suunnittelen uutta projektia. Minulla on tyhjiä kirjoja odottamassa vaikka kuinka monta. Vähän aikaa sitten kuvasin tyhjien kirjojen kokoelmaani, ja aionkin esitellä joitakin kirjasia ensi viikolla.

***

Let me introduce you my current notebook. It is hanbound and purchased from Read Write Books on Etsy. It may take a while before I have to buy a new one, because this has so many pages. The pages are thick, yellowish paper with no lines or squares. I always require blank pages from my notebooks (there can be borders on the page edges though) and thick pages so that felt tip pens won't bleed through. Nowadays I often buy sketchbooks, because in ordinary notebooks the pages usually won't tolerate markers or glue without making a mess on other pages too. I also like my notebook to bee quite small (this one is 15 cm tall) so it's easier to carry around. With this one I also love the bright colours and the pattern on the cover. I haven't been so keen on this triangle trend before, but maybe I am trendy now.

The only con of this book is that it doesn't open flat. Therefore it's harder to write on both pages. On the other hand there are so many pages it doesn't really matter. Whether or not I write on both pages usually depends on the thickness and amount of pages. With slim books with heavy paper (like Moleskine sketchbooks) I usually write on both, but in other cases I only use the right page on every spread. I also miss the handy pocket that Moleskines have in the back - now all kinds of slips and notes fell from the book too easily.

You might already have figured out that I am a notebook addict. I buy a new ones almost every time I see a book I like or am planning a new project. I have so many empty books waiting. Some time ago I photographed some of my collection, and will share more of them next week.

Auringonlaskun värit // Sunset colours

2012-02-25T14:49:00.001+02:00

Malli: omasta päästä
Lanka: Novita Tempo
Puikot: 8 mm

Aloitin tämän tuubihuivin neulomisen jo ennen joulua, sillä kaipasin jotain isoa ja lämmintä kaulan ympärille. Huivi valmistui tammikuussa, kun tajusin värien sopivan hyvin uuteen tukkaani. Huivista tuli ehkä vähän liiankin iso, en muistanut taaskaan ottaa huomioon ainaoikeinneuleen venymistä. Raidat on improvisoitu langan riittävyyden mukaan, eivätkä siksi noudata mitään symmetriaa. Tähän kuluikin kätevästi monenvärisiä keränloppuja viime talvena varastoiduista Tempo-langoista.

***

Pattern: from my head
Yarn: Novita Tempo
Needles: 8 mm

I started knitting this cowl before Christmas, because I wanted something warm and big around my neck. I finished it in January, as I realized how well it went together with my new hair. The cowl is maybe even a bit too big, I forgot again how garter stitch stretches. The stripes are improvised after the amount of yarn I had and therefore have no symmetry. This was a great way to use up many started balls of yarn in different colours.

Auringonpaistetta ja vapaapäiviä // Sunshine and days off

2012-02-24T09:10:00.002+02:00

Kun kadut muistuttavat luistinratoja ja katolta putoavia lumipaakkuja saa pelätä henkensä edestä, aloitan päiväni ajattelemalla kesää. Viime kesä oli hyvä kesä parvekeaamiaisineen ja piknikkeineen, ja ensi kesästä saattaa tulla vielä parempi. Tänä vuonna minulla on kunnon loma, ja jo nyt meillä on hienoja suunnitelmia. Ja ennen kesää on vielä kevät, vuodenaika josta olen tykännyt aina. Kyllä kai kaikki nuo lumivuoret jonain päivänä sulavat, vaikka se nyt tuntuukin ihan mahdottomalta ajatukselta. Kohta joka paikassa on taas narsisseja, eikö niin?

***

When streets are like skating rinks and I'm scared to death of the snow falling from the roof, I start my day thinking about summer. Last summer was a good one with picnics and breakfasts on the balcony, and next summer might be even better. This year I have a real vacation, and we have some great plans already. And before summer there will be spring, which I've always liked. I guess all that snow will melt some day even though it nowe seems unthinkable. There will be daffodils everywhere soon, right?

Viikon värikartta // Weekly colour chart

2012-02-23T14:44:00.002+02:00

Voi kevät,
saisit tulla jo!

***

Oh spring,
please come here already!

Tällä viikolla // This week

2012-02-20T18:45:00.003+02:00

Tällä viikolla aion

- käydä kirjastossa (siis jossain muussakin kuin siinä jossa olen töissä)

- saada ainakin yhden keskeneräisen neuleprojektin valmiiksi

- suunnitella uusia neuleita kaikista niistä keskeneräisistä huolimatta.

- juoda teetä junassa

- juhlia erään pienen uutta nimeä (ristiäisissä)

***

This week I'm planning to

- visit a library (some other library than the one I work at)

- finish at least one unfinished knitting project

- plan new knitting projects despite all the unfinished ones

- drink tea in the train

- celebrate one little baby's new name (at a christening)

Helmiä ja rusinoita // Beads and raisins

2012-02-19T21:28:00.002+02:00

Tällä viikolla hymyilin...

This week I smiled at...

...värikkäille helmille

...colorful beads

... hyville kirjoille

...good books

...kerrostumille

... layers

...luoville ratkaisuille

...creative solutions

...ja mustikkajogurttirusinoille.

Hyvää yötä ja onnea maanantaihin!

...and raisins coated with blueberry yogurt.

Good night and good luck

with Monday!

Täällä tänään // Here Today

2012-02-18T23:51:00.001+02:00

Tänään ompelin itselleni hameen.

Olisin ommellut muutakin, ellei ompelukone

olisi vetänyt hernettä nenäänsä

ja kieltäytynyt yhteistyöstä.

Tuntui silti kivalta ommella pitkästä aikaa.

***

Today I sewed myself a skirt.

I would have sewed something else as well,

but my sewing machine blew up

and refused to co-operate.

It still was fun to sew for a change.

Hei kaverit! // Hey fellas!

2012-02-16T19:56:00.003+02:00

Halusin vain kertoa, että onnistuin vihdoin muokkaamaan Vieraskirja-sivun linkkijutun koodia toimivammaksi. Nyt sivu ei ainoastaan näytä paremmalta, vaan linkityssysteemi jopa toimii niin kuin pitäisi. Jee! Suori siis saman tien jättämään blogisi osoite kirjaan, jos et sitä vielä ole tehnyt. Tekee blogiisi löytämisen helpommaksi ja näin sekä minä että lukijani voimme tulla vierailulle.

Siellä päin on viime aikoina ollut kovin hiljaista. Miten menee?

***

Just wanted to inform you that I've finally managed to tweak the code of the linky thing on my Guest Book page. Therefore not only does it look better now, but also works as it should. Yay! So go ahead and leave your blog address if you haven't done that yet. Makes it easier for me (and others) to find the way to your blog and make a visit.

It's been very silent around there lately. How are you?

Viikon värikartta // Weekly Colour Chart

2012-02-16T14:33:00.003+02:00

Suunnitelmissa ollut peitto ei ole vieläkään päässyt alkuun.
Eivätkä ne aikaisemmat valmistuneet, sen puoleen.
Aina on jotain muuta neulottavaa,
jotain kiireellistä. Lahjoja tai tilaustöitä.
Tai inspiraation vallassa aloitettuja juttuja,
jotka eivät kerta kaikkiaan voi odottaa.
Huoh. Liian vähän aikaa ja liikaa ideoita.

Rakastan vieläkin näitä värejä.
Ne sopivat vieläkin täydellisesti sohvallemme.
Haluan vieläkin tehdä niistä peiton.
Jonain päivänä...

***

I haven't started knitting the blanket I planned yet,
neither have I finished my older blanket projects.
There's always something else to knit,
something urgent. Gifts or orders.
Or projects started with so great inspiration
they cannot wait at all.
Sigh. Too many ideas, too little time.

I still love these colours.
They still match perfectly for our couch.
I still want to make a blanket out of them.
Some day...

Keltainen yllätys // A yellow surprise

2012-02-15T19:24:00.004+02:00

Malli: omasta päästä
Lanka: Twilleys of Stamford Freedom Purity (harmaa)
ja Spar Kjøp Safirgarn (keltainen)
Puikot: 4,5 mm

Mukavasta mutta tylsästä myssystä tuli mukava ja hauska ihan vain yhden kirkkaankeltaisen tupsun lisäämällä. Nyt se näyttää ensisilmäyksellä tavalliselta, mutta onkin tarkemmin katsottuna vähän outo. Niin kuin parhaat asiat yleensä ovat. Tämä on ehdottomasti talven lempipipo, ja luulen että kohta voisin tehdä toisen samanlaisen eri väreissä.

***

Pattern: from my head
Yarn: Twilleys of Stamford Freedom Purity (gray) and Spar Kjøp Safirgarn (yellow)
Needles: 4,5 mm

A comfy but boring hat turned into a comfy and funny one with just adding one bright yellow pom pom. Now at the first glance it looks ordinary, but when you look closely, it's actually a bit quirky. Like the best things usually are. This has absolutely been my favourite hat this winter, and I guess I should do another one with the same idea but different colours soon.

Tällä viikolla // This week

2012-02-13T20:59:00.002+02:00

Tämän viikon (pienet kivat) suunnitelmat:
- jatkaa ompeluprojektia (jäi viime viikonloppuna suunnittelutasolle)

- nukkua paljon
- neuloa neuloa neuloa
- aloittaa uuden kirjan lukemisen

Taidan aloittaa nukkumisella, ja ihan saman tien. Hyvää yötä!

***

This week's (small and nice) plans:
- continue my sewing project (still on planning level after last weekend)
- sleep a lot

- knit knit knit
- start a new book

I'll begin with the sleeping part, and I'll do it right now... Good night!

Sunnuntain ilosta maanantain piristykseksi // From Sunday joys to Monday awesomeness

2012-02-13T09:59:00.008+02:00

Tämän piti olla sunnuntain ja viikon lopetus:
ihania asioita viime viikolta.
Mutta koska nettiyhteytemme oli poikki koko päivän,
jäikin postaus uuden viikon aloitukseksi.
Ei se mitään - harva maanantai on niin ihana,
ettei kaipaisi lisäpiristystä.
(Muun muassa) näistä siis nautin viime viikolla...

***

This was supposed to be the ending of Sunday:
lovely things from the week.
But 'cause our internet connection was cut off the whole day yesterday,
let's start a new week with this post instead.
But that's okay - Mondays usually aren't that lovely
they couldn't use any extra awesomeness.
So, these were (some of) the things I enjoyed last week...

Aurinkoiset päivät (vihdoinkin!)

Sunny days (finally!)

Kahvitreffit ja laskiaispulla

Coffee dates and sweet treats

Yllätysposti (kiitos!)

Surprise mail (thank you!)

Yllätyspostin mukana tullut taideteos,
joka nyt koristaa jääkaapin ovea

An artwork that came with the surprise mail
and now decorates the fridge door

Itselle uudet väriyhdistelmät
ja niiden kanssa neulominen

Colour combinations new to me
and knitting with them

Viikon värikartta // Weekly Colour Chart

2012-02-09T11:23:00.002+02:00

Lapsena keräsin marmorikuulia niiden värikkyyden vuoksi

***

When I was a kid I collected marbles
because of their colours.

Pikkuruisia // Tiny ones

2012-02-08T15:24:00.004+02:00

Malli: Vauvan kypärämyssy,
Novita syksy/2007 tai täältä
Lanka: Garnstudio Drops Karisma
Puikot: 3,5 mm (myssy) ja 3 mm (nauhat)

Olen viime aikoina ajatellut paljon vauvoja. (Ja tässä vaiheessa postausta voimme pitää pienen tauon kun riemuissaan tuolilta hypänneet sukulaiset istuvat takaisin alas, sillä...) En kuitenkaan vauvanhankintaa, vaan lähinnä vauvaneuleita. Peittoja, myssyjä ja villatakkeja. En ole aikaisemmin ollut niistä yhtään kiinnostunut, ei ole ollut mitään syytä. Mutta viime aikoina ympärilläni on alettu lisääntyä vauhdilla, ja se on saanut minutkin innostumaan vauvoista - näin neuleiden näkökulmasta siis. Vähän aikaa sitten poikaystävän sukuun syntyi pieni poika, ja sitten minua pyydettiin lapsuudenystävän tulevan vauvan kummitustädiksi. Lisäksi opiskelukaverit, työkaverit ja bloggaajakaverit tuntuvat kaikki olevan pieniin päin. Minä taas olen ihan tyytyväinen siihen, että saan neuloa vauvanvaatteita tarvitsematta huolehtia itse vauvoista.

Tämä myssy lähtee työkaverille, jonka jälkeläisen on määrä putkahtaa maailmaan minä hetkenä hyvänsä. Minulla ei ole aavistustakaan tuliko tästä oikean kokoinen, sillä ei ollut testivauvaa lähettyvillä. Näyttää kauhean isolta, mutta onneksi vauvoilla on tapana kasvaa. Mukaan pakettiin pistän pikkuruiset sukat, jotka neuloi äiti. Minä kun en vieläkään ole saanut neulottua elämäni toista sukkaparia, en edes vauvakoossa. Onneksi äiti neuloi mulle muutaman parin varastoon että on sitten millä lahjoa pikkuihmisiä.

***

Pattern: Baby hat from a Finnish knitting magazine
(available online here, but only in Finnish)
Yarn: Garnstudio Drops Karisma
Needles: 3,5 mm (hat) and 3 mm (i-cords)

Recently I've been thinking about babies a lot. (At this point of the post we'll have a little break while enthusiastic family members who jumped up will sit down again, cause...) Not about getting babies but about baby knits. Blankets, hats and cardigans. Before I never cared about them, I just had no reason. But lately people around me have been reproducing a lot and that has made me exited about babies too - from the perspective of knitting. Some time ago a little boy was born to the family ofmy boyfriend's sister, and then I was asked to be a (fairy) godmother for a baby of my childhood friend. On top of that my coworkers, student friends and fellow bloggers all seem to be expecting. And I'm just happy I can knit baby clothes without having to take care of babies myself.

This hat is a gift for my coworker who should give birth at any day now. I have no idea if it is the right size - there were no babies around to test it on. It looks too big but luckily babies grow so fast. I'm also gonna put a teeny tiny pair of socks to the package. My mom made them as I haven't been able to knit my second pair of socks yet - not even in a baby size. Luckily my mom made a couple of pairs so I'll have socks ready to gift for the little people.

Valmis // Completed

2012-02-07T17:05:00.002+02:00

Tiukille meni, mutta sain kuin sainkin Sketcbook Projectini ajoissa valmiiksi ja postiin. Muutaman kerran olin jo luovuttaa ja välillä mietin, että kehtaako tätä edes lähettää. Ei siitä tullut ihan niin hieno kuin olisin halunnut, eikä varmasti yhtään niin upea kuin monen muun kirjat. Sillä ei kuitenkaan ole väliä - kirja on minun näköiseni sekä aiheeltaan että toteutukseltaan, ja sehän projektissa nimenomaan on pointtina. Myöhemmin kirja digitoidaan ja löytyy Art House Co-op:n kotisivuilta, mutta tässä silti muutama sivu nähtäväksi jo nyt.

PS. Kirjani teema oli monochromatic, mutta käänsin sen kyllä aikalailla ylösalaisin.

***

It was close, but I still managed to get my Sketchbook Project ready and postmarked in time. I was ready to give up once or twice, and at some point I wondered if I dare to send my book at all. It isn't as good I wished it to be, and there sure will be plenty of books more awesome than mine. But it doesn't matter - both the execution and the idea of this book "look like me" and that is the exactly point of this whole project. Later on my book will be digitized and can be found from the Art House Co-op website, but here are some pages for you to see now.

PS. The theme of my book was monochromatic, but I kind of turned it around.

Tällä viikolla // This week

2012-02-06T20:45:00.001+02:00

Tämän viikon (pienet ja kivat) tavoitteet:
- lukea käsityökirjoja

- ottaa ompelukone esiin (ja ehkä jopa ommella jotakin ;))

- leipoa leipää

- käydä yksin kahvilassa

***

This week's (nice and small) goals:

- read craft books

- take out my sewing machine (and maybe even sew something ;))

- bake some bread

- go to a cafe alone

Viikon värikartta // Weekly Colour Chart

2012-02-05T20:04:00.002+02:00

Kun lunta ja pakkasta riittää,

on mukavaa ajatella vihreää ruohoa

ja harmaita kissoja.

Tai no, minkävärisiä kissoja tahansa.

***

When there's plenty of snow and cold

it's nice to think of green grass

and gray cats.

Well, cats of any colour really.

Orangina

2012-02-01T19:00:00.002+02:00

Malli: omasta päästä
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm

Neuloin tämän oranssin pipon syksypipoksi ja se lämmittikin mukavasti aina pakkasten tuloon asti. Tuo (hyvin huonosti näkyvä) reikäkuviointi noissa (röpelöisiltä näyttävissä) raidoissa on kuitenkin hieman viileä tässä tämänhetkisessä säässämme. Kokemus on kuitenkin opettanut, että mikäli tahdon pitää jonkin pipon ihan vain itselläni siinä on oltava jotain tarpeeksi tyttömäistä: reikiä, pitsiä, nappeja tai ainakin tupsu. Muuten käy niin kuin näiden tassuttimien kanssa - pipo sosialisoidaan erään rastatukan lämmittämiseen ja on yleensä sen jälkeen aivan liian isoksi venynyt sopiakseen enää minun päähäni. (Ja turha huudella siellä että tämä on ilkeämielistä propagandaa, sulla on kuitenkin mun (entinen) pipo päässä!)

Tahdon huomauttaa, että pipo on siis valmistunut kauan ennen hiusvärin vaihtopäätöstä. Tajuan kyllä että kirkas pinkki ja oranssi eivät ehkä ole se ihan paras väriyhdistelmä. Olen tosin lakannut miettimästä väriyhdistelmiä niin kovin tarkasti: tällä tukalla kun noin vyötärön yläpuolella käytettynä mikään muu kuin musta, harmaa tai ruskea eivät muodosta tukkani kanssa väriharmoniaa. Ja vaikka pinkki tukka helpottaakin sitä painetta opetella pukeutumaan värikkäämmin, en silti aio tyytyä pelkkiin tummiin väreihin. Riitaisia yhdistelmiä nähdään siis varmasti jatkossakin.

***

Pattern: from my head
Yarn: Nivta 7 veljestä
Needles: 3,5 mm

I knitted this orange hat for autumn, and it was nice and cozy until the freezing temperatures we've had recently. That (not very well visible) eyelet pattern in those (rough-looking) stripes isn't that warm in our current weather. I have learned from experience that if I want to be sure I can keep a hat to myself it has to have enough girly details: eyelets, lace, buttons or at least a pom pom. Otherwise it will go like with these mitts - the hat will be snatched to warm a certain guy with dreadlocks and will afterwards be way too big for my use. (And don't you dare to say this is just mean propaganda! I'm sure you're wearing my (former) hat at the moment as well.)

I'd also like to point out that this hat was knitted way before I decided to change my hair colour. I do realize bright pink and orange might not be the loveliest of colour combinations. I have stopped thinking colour combinations so much though: with this hair anything other that black, gray or brown used above waist won't create a colour harmony. And even though pink hair takes off the pressure to wear more colour, I still won't settle to just dark colours. So you're surely gonna see some clashing colours in the future too.

Nostalgia

2012-02-01T09:00:00.002+02:00

Menin maanantaina vähän myöhemmin töihin ja kävellessäni asemalta koululle oli jo valoisaa. Lisäksi oli kylmä, pakkanen nipisteli poskia. Mietin hetken, että tästä kokonaisuudesta puuttuu nyt jotakin, ennen kuin keksin: Vitaliksen tuoksu! Käytin Vitalista monta vuotta huulirasvana erityisesti talvisin, mutta sitten se jotenkin jäi. Ehkä syynä on juuri se tuoksu, joka voimakkuudessaan ja erityislaatuisuudessaan ei käy yksiin ihan kaiken kanssa. Itse asiassa päätäni alkaa helposti särkeä jos käytän rasvaa sisätiloissa. Mutta pakkaspäiviin Vitaliksen tuoksu kuuluu. Siitäkin huolimatta, että miehen mukaan haisen Vitalista käytettyäni ihan kyykäärmeeltä. Koska en ole itse koskaan haistanut kyykäärmettä, en voi ottaa kantaa väitteen todenperäisyyteen.

Myöhemmin maanantaina oli nostalgiasyistä ihan pakko käydä hakemassa purkillinen Vitalista Sokokselta. Tämänhetkisen purkin on suunnitellut IVANAhelsinki. Samasta kuviosta on tähän mennessä ollut tarjolla kolme eri värivaihtoehtoa vuodenaikojen mukaan, ja ilmeisesti neljäs on vielä tulossa. On kyllä pakko tunnustaa, että itse pidin siitä alkuperäisestä keltaisesta purkista enemmän. Koska siihen liittyi muistoja, koska siinä yhdistyivät lempivärini, ja koska sen kansi pysyi kunnolla kiinni. Muistan itse asiassa useamman kerran yrittäneeni kammeta kantta auki väkisin kun purkki jonkun uuden lommon saatuaan oli juuttunut kiinni. Nyt ainakin minun uuspurkkini kansi on niin löysä, että laukussa kantaminen tuntuu riskiltä: kohta tuoksuu kyykäärmeeltä muukin kuin huulet. Voi siis olla että tämä Vitaliskausi jää lyhyeksi, mutta jos nyt muutaman pakkaspäivän kestäisi kuitenkin.

***

On Monday I went to work a bit later than usually and it was already bright outside. It was cold too, minus 15 celsius or so. I was thinking that something was missing of the picture and it took me a while before I realized what it was: the smell of Vitalis! Vitalis is a Finnish balm that has been sold since 1936. It is an institution in Finland and most people (at least the ones older than me) remember the smell of it from their childhood. Vitalis can be used to moisturize the whole body, but I have mostly used it for lips. I used it for years, especially in winter, but then kinda forgot the product. The reason may be the smell that is quite unique and intense, and therefore doesn't fit all occasions. Actually I easily get a headache if I use it inside. But the smell definitely belongs to freezing winter days. Despite the fact that my boyfriend thinks I smell like a viper when using the product. As I have never smelled a viper myself I have no idea if he is right or not.

Later on Monday I just had to buy myself a new tin of this balm, purely for nostalgic reasons. The current tin is designed by IVANAhelsinki. I have to say I liked the traditional yellow tin (can be seen on this Finnish site) more though. It brings back memories, it combined my favourite colours and it stayed tightly enclosed. At least my new tin opens way too easily and I'm afraid to carry it around: soon all my things will smell like a viper. Therefore it might be that I won't be using Vitalis for so long this time, but at least for these freezing days.

Tällä viikolla // This week

2012-01-30T12:19:00.001+02:00

Viime viikko kaikkine tapaamisineen ja työpäivineen oli pitkä ja raskas. Samaan aikaan vaivasi koko ajan valtava väsymys. Viikonlopuksi kirjoitin hurjaa tehtävälistaa niistä "ihan pakollisista" ja sitä tuijotellessani totesin, että listalle on nyt ehdottomasti lisättävä jotain hauskaa. Lopulta onnistuin kyllä mahduttamaan sitäkin mukaan, mutta tässä tammikuun (ja kohta helmikuun) pimeydessä hauskuutta ei voi olla tarpeeksi. Aionkin siis taas palata viikottaiseen pienten tavoitteiden listaamiseen. Ihan vain varmistaakseni, että muistan välillä muutakin kuin huolehtia.

Tämän viikon (pienet ja hauskat) tavoitteet:
- neuloa ihana keltainen huivi valmiiksi
- leipoa jotain hyvää
- viettää tyttöilyaikaa ystävän kanssa
- käydä pitkällä pakkaspäiväkävelyllä ja mennä sitten kahvilaan kaakaolle

***

Last week was kinda rough wit tall the work and meetings. And I was so tired all the time. For the weekend I wrote a huge to-do list of "absolutely obligatory" things and when staring it I realized I just had to include some fun in it. I actually managed to squeeze something in, but in the darkness of January (and soon February) there just can't be enough fun. So I decided to go bak to writing weekly lists of fun and small goals. Just to remind myself to do other things but worry as well.

This weeks (nice and small) goals:
- to finish knitting the lovely yellow scarf
- to bake something sweet
- to have some girl time with a friend
- to take a long walk on a frosty day and afterwards have hot chocolate in a cafe

Roinaa ja raivareita // Junk and freak-outs

2012-01-27T23:49:00.002+02:00

Arkielämässäni tapahtuu usein se sama yksi asia joka saa minut raivon partaalle: kadoksissa on jotakin, jonka on kaiken järjen mukaan jossakin noin kahden neliömetrin kokoisella alueella. En vain löydä sitä vaikka kuinka etsin. En sitten millään.

Syy on pitkälti minussa itsessäni. En ole kovin hyvä pitämään asioista järjestyksessä. Hyvistä yrityksistä ja pyhistä lupauksista huolimatta nätisti organisoidut vaatehuoneen hyllyt ja työpöydän laatikot jäävät aina nimenomaan yrityksiksi. Ja kun jonkun asian saa vihdoin organisoitua, se on uudelleen kaaoksessa ennen kuin hyvästä järjestyksestä ehtii edes nauttimaan. En yksinkertaisesti pidä kovin paljon asioiden järjestelemisestä (no paitsi ehkä nappien). Vetoan siihen, että luokittelen ja aakkostan asioita työkseni - en todellakaan jaksa enää kotona ryhtyä organisoimaan. Tässä siis menee samalla pohja siltä erään lääkärin teorialta, jonka mukaan ryhdyin kirjastonhoitajaksi juuri siksi että minulla on pakonomainen tarve laittaa asiat järjestykseen. Hah hah. Tervetuloa vaan meidän vaatehuoneeseen katsomaan kuinka se teoria murenee silmien edessä.

Ajatus paikkojen organisoimisesta tuntuu niin uuvuttavalta myös siksi, että järjestettäviä asioita on yksinkertaisesti ihan liikaa. Vaikka yhden saisi laitettua, on jonossa vielä vaikka kuinka monta muuta. Ja joidenkin asioiden järjestäminen vaatii niin paljon enemmän kuin viikkaamista ja siirtelyä - pitäisi olla kunnon säilytysjärjestelmä ja paljon enemmän tilaa ennen kuin pysyvä järjestys olisi edes teoreettisesti mahdollinen. Ihmekös tuo, ettei aloittaminen innosta yhtään.

Mutta tänään aamulla tuli mitta täyteen. Pengoin (aina liian pimeässä) vaatehuoneessa esiin mustaa villatakkia ja laskin samalla minuutteja bussin lähtöön. Omistan mustia takkeja ainakin kolme, mutta yhtäkään en onnistunut löytämään. Kaksi kolmesta ovat olleet hukassa yli kuukauden lukuisista etsintäyrityksistä huolimatta. Ja niiden on ihan oikeasti pakko olla siinä kahden neliön alueella vaatehuoneen lattialla, koska kaikki muut paikat on jo katsottu. Lähtiessäni töihin jo valmiiksi kiukkuisena päätin, että tänä viikonloppuna saavat kyllä muut hommat seistä ihan niin kauan että vaatehuone on siistimpi. En kertakaikkiaan kestä enää. Muista organisoitavista kohteista teen listan ja yritän lyhentää sitä aina yhdellä hommalla viikossa, sillä muuten arkielämästä ei tule yhtään mitään. Ja vaikka organisointi on asia joka ei meillä tule koskaan valmiiksi, niin ehkä pienetkin erävoitot vähentäisivät niitä jatkuvia arjen raivareita.

***

There is one scene in the daily routines that just makes me go crazy: something is missing and I know it has to be inside an area of 2 square meters. I just can't find it. No matter how hard I'm looking.

It is mostly my own fault. I'm not that good keeping things organized. Regardless all the attempts and promises the organized closet shelves and desk drawers always stay as attempts. And when I finally get something arranged, it is messed again before I even get to thrive it in. I simply don't like organizing things that much (despite buttons, maybe). I think it is because I classify and alphabetize things for work - I certainly don't have the energy to organize anything after work hours. This also crushes the theory of a doctor who once suggested I might have became a librarian just because I have a compulsive need to organize things. Yeah. Welcome to our walk-in closet to see how that theory crumbles in front of your eyes.

The thought of organizing also is so exhausting because there simply is too much to organize. You get one place done and there still is plenty of them in line. And arranging some of them just requires so much more than folding and moving things - we should have a proper storage system and much more space to make it even theoretically possible to have a lasting order of things. No wonder it feels so hard to start.

But this morning I just got sick and tired of it. I was trying to find a black cardigan in our (always too dark) walk-in closet while counting the minutes until my bus would leave. I have at least three black cardigans but couldn't find any of them. Two out of three have been missing for over a month despite the numerous attempts to find them. And they simply have to be somewhere in that 2 square meter area on the closet floor, cause I've already checked all the other places. While I left to work already grumpy I decided that this weekend other things will have to wait until that closet is even a bit more organized. I just can't take it anymore. And I will write a list about the other things to arrange and cross off one thing of them every week. Otherwise my everyday life just isn't going to work out. And even though organizing is a thing that will never be completely done in our place, maybe even small victories would cut back the amount of those continuous everyday freak-outs.

Pullaa ja pajatusta // Pastries and babbling

2012-01-25T21:05:00.002+02:00

Lumisade jatkuu aina vain ja minulta on mennyt jo laskut sekaisin montako päivää taivaalta on tippunut valkoista tavaraa. En minä valita (tämä on paljon parempi kuin se jatkuva vesisade) mutta kaipaan silti salaa kevättä. Luminen ilta on kuitenkin hyvä ilta viettää kahvilassa uuden ystävän kanssa - pullaa syöden, kirjoja selaillen, käsitöitä tehden ja kovasti pulisten. Paras ilta pitkään aikaan.

PS. Kätevää on omata kaveri joka kuvaa itsekin pullansa blogiin ja ymmärtää miksi pysäyttää virkkaaminen kuvan ottamisen ajaksi. (Itse en edes tajunnut että mua kuvattiin mutta onneksi neuloin niin hitaasti etteivät kädet viuhtoneet villisti joka suuntaan :D)

***

Snowing goes on and I have lost count of for how many days the white stuff has fell from the sky. I'm not complaining (this is much better than the continuous rain) but am secretly dreaming of spring. A snowy evening is however a good one to spend in a cafe with a new friend - eating pastry, flipping through books, crafting and babbling on. The best evening for a long time.

PS. It's handy to have a friend who also photographs her pastry for her blog and realizes why to stop crocheting while I'm taking a picture. (I myself didn't even realize I was photographed but was luckily knitting so slowly my hands weren't waving too much :D)

Hukassa // Missing

2012-01-24T20:51:00.001+02:00

Asioita, jotka ovat aina hukassa huolimatta sitä kuinka monta niitä omistaa:

- korvatulpat

- hiuspinnit

- se toinen sukka

- hyvät kynät (erityisesti mustat tussit)

- juustohöylät

- mittalusikat

- kameran laturit

- purkinavaajat

- silmäneulat

- kirjanmerkit

- muistitikut

***

Things that are always missing, no matter how many of them you own:

- earplugs

- bobby pins

- that other sock

- good pens (especially black felt tip pens)

- cheese-cutters

- measuring spoons

- camera chargers

- can openers

- tapestry needles

- bookmarks

- flash drives

Entä jos ja mitä sitten // What if and what then

2012-01-23T20:04:00.002+02:00

Tänään on ollut yksi niistä päivistä, jolloin huoli tulevaisuudesta hyökkää päälle nurkan takaa eikä lähde ravistelemallakaan irti. Naurettavinta on se, ettei tässä oikeastaan ole mitään syytä huoleen.

Töitä on jäljellä vielä vuoden verran. Ja sen jälkeen on ihan mahdollista löytää jotain muuta - tässä kaupungissa on tarjolla enemmän oman alan paikkoja kuin uskalsin opiskeluaikoina kuvitella. Olen itse asiassa jo tehnyt varovaisia varasuunnitelmia siltäkin varalta ettei töitä löydy. Meillä on koti, vaikkei ihan täydellinen ehkä olisikaan. Sotkua on aina liikaa, mutta ei siitä ole mitään syytä huolehtia. Rahaa ei ole liikaa, mutta tähänkin asti on pärjätty. Kesällä on luvassa lomaa. Voin tällä hetkellä henkisesti paremmin kuin pitkään aikaan ja alan vihdoin saada ikuisuuden verran vaivanneita asioita kerittyä auki. Lankaa on varastoissa yli loppuvuoden tarpeen ja tyhjät muistikirjatkaan eivät lopu kesken. Rationaalisesti ajatellen minkään ei pitäisi huolestuttaa minua ainakaan hetkellistä kohtausta enempää. Mutta silti vatsanpohjassa on se epämiellyttävä tunne, joka yleensä johtuu jostain suuresta huolesta, jolle ei ole mitään tehtävissä.

Syytän geenejä, kun en muutakaan keksi. Olen varma, että huoligeeni kulkee suvussani jo ties kuinka monennessa sukupolvessa. Se on se pienenpieni partikkeli ihmisen perimässä joka laittaa murehtimaan turhaa, epäilemään ennakkoon ja huolimaan hölmöistä. Se saa aikaan ärsyttävän äänen jossain korvan juuressa nakuttamassa kaikista epävarmuustekijöistä ja entä jos - mahdollisuuksista. Se laittaa huolehtimaan ensi syksystä tajuamatta että on tammikuu ja miettimään kaikkein karmeimpia vaihtoehtoja olivat ne kuinka epätodennäköisiä tahansa. Se on turhempi kuin umpilisäke, mutta siitä ei pääse leikkauksellakaan eroon.

Jos sinäkin epäilet perineesi huoligeenin, ilmianna toki itsesi. Voidaan sitten huolehtia yhdessä kaikesta ihan typerästä.

***

This is one of those days when anxiety about the future lams into me. The most ridiculous thing here is that there's actually nothing to worry.

I have a job for the rest of the year. And after that I'll probably find something else - there are more vacancies open in this city than I even dared to imagine when I was still studying. I have also made some small backup plans just in case I won't find a new job. Our home may not be the prettiest, but we still have a home. There's always so much mess in here, but that's not worth worrying. There is never too much money, but we've made it so far. I am going to have a holiday next summer. I feel mentally better than in a long while and am starting to finally get hold of some problems that have bothered me for a long while. I have more yarn stashed than I will use this year and I won't run out of empty notebooks either. Rationally there is nothing to worry about, at least nothing worth more than a little random worrying hought. And still, I have that feeling in my stomach that usually tells about something big and alarming you cannot fix.

I blame my genes as I don't know what else to do. I am sure the worry gene has been passing in my family for generations now. It's that little particle in human genotype that makes you worry for nothing, fear in advance and care about silly things. It makes that annoying little voice whisper in your ear about all the wild cards and what ifs. It makes you worry about next autumn even though it's only January and makes you wonder about the most horrible possibilities no matter how unlikely they are. It's less useful than your appendix, but you still cannot get rid of it even with a surgery.

If you suspect you have the worry gene too, why not to share. We can then worry together about stupid things.

Muistiinpanoja // Notes

2012-01-21T23:35:00.001+02:00

Viime viikolla tajusin etten ole pitään aikaan julkaissut yhtään muistikirjansivua. Mikä on sääli kun ajattelee, kuinka tärkeä osa elämääni muistikirjailu nykyään on. Nämä sivut ovat viimeisimmästä täyttyneestä kirjasta. Tietenkään en halua näyttää teille kaikkea, mutta aina on joitain sivuja joita olen valmis jakamaan. Inspiroidakseni tai viihdyttääkseni, miten vain. Tällaisten sivujen lisäksi (jotka sisältävät senhetkisiä päällimmäisiä ajatuksia tai tunteita) muistikirjani sisältävät myös listoja, post-it -lappuja, muistutuksia tekemistä odottelevista asioista sekä ideoista. Siinä missä minulla aikaisemmin oli monta erillistä muistikirjaa eri asioille, kirjoitan nykyään melkein kaiken samojen kansien väliin. (Näiden kansien lisäksi on kyllä olemassa erilliset kirjat käsityöideoille ja blogisuunnitelmille, mutta se on eri tarina se.)

***

Last week I realized I haven't been sharing any of my notebook pages lately. Which is a shame when you think how big part of my life journaling is nowadays. These are from my latest finished book. Of course I don't want to show you everything, but there always are some pages I'm ready to share. To inspire you, or just to entertain. In addition to pages like this (containing my uppermost thoughts or feelings of that moment) my notebooks also include lists, post-it notes, reminders to do something and ideas. Where I previously had several notebooks to different subjects I nowadays usually write everything between same covers. (Except my crafty ideas and blog plans, those have notebooks on their own. But that's a whole different story.)

Pieniä iloja // Small pleasures

2012-01-19T21:28:00.001+02:00

Heti kun näin tämän haasteen kiertävän blogeissa innostuin kamalasti. Haasteen idea on siis valita ilahduttavia asioita listaavan Just Little Things -blogin arkistosta kymmenen omasta mielestä ihanaa pientä iloa. Koska yksi elämäni pienistä iloista on pienten ilojen listaaminen ja muiden listojen lukeminen olin luonnollisesti heti mukana. Tämä arkisto on loistava lähde hymyilyttäville asioille - en ole moneen päivään raaskinut sulkea sivua ollenkaan vaan selaillut sitä aina ohimennen hyppiessäni välilehdeltä toiselle.

Oli kuulkaa vaikea valita, mutta lopulta päädyin näihin. Haastoin ihan itse itseni mukaan, ja kehotan kaikkia muitakin näille hymyileviä tekemään niin. Piristetään samalla omaa ja muiden päivää. Ja jos tahdot lukea edellinen listani pienistä ilahduttavista asioista niin se löytyy täältä.

***

When I saw this challenge (originally only in Finnish, sorry!) go around blogs I got excited. The idea of the challenge is to pick ten little things you love from the Just Little Things blog archive that lists little pleasures and lovely things. Because one of my little pleasures is to list the little pleasures of life and read other people's lists, I was all in immediately. This archive is a great resource for things that make you smile - I haven't closed the page for days but read one little thing here and there when hopping from one tab to another.

It was hard to choose but I finally settled to these ones. I challenged myself to do this and encourage everyone who smiles at these little things to do the same. You can make yours and someone else's day while posting. And if you want to read my previous list of little things that make me happy you can find it here.

Punainen jättiläinen // The red giant

2012-01-18T23:34:00.005+02:00

Malli: omasta päästä

Lanka: Cascade 220

Puikot: 3,75 mm

Jo tämän pipon kohdalla murisin siitä, kuinka isotukkaiselle ihmiselle pipoa tehdessä alkaa usein usko ja kärsivällisyys loppua kesken kun projekti kestää ja kestää. No, paitsi että kyseinen tukka on iso, se myös kasvaa. Joka johtaa siihen, että viime talven löysät lempipot ovat nyt auttamattomasti liian pieniä. Kun minulta oli pitkään pyydetty uutta löysää pipoa neuloin sellaisen lopulta salaa joululahjaksi. Ensin pelkäsin, että siitä tulee ihan liian pieni, ja loppusuoralla taas että ihan liian iso - pipo näytti siltä että siinä olisi voinut säilöä vaikka jalkapalloa. Lopputulos: täydellisen kokoinen pipo ja tyytyväinen poikaystävä. Ainakin siihen asti, kun se pakotettiin seisomaan ulkona pakkasessa kuvattavana.

Langan ostin Villavyyhdistä samalla kun hain matskua Norsiksen lankapalloon. Huomioni kiinnittyi viininpunaiseen joka näytti ihan saman väriseltä kuin pojan lempitassuttimissa. Tykkäämme molemmat niiden väristä, mutta silloista viininpunaista lankaa en ole myöhemmin löytänyt enää mistään, enkä aiemmin edes mitään samanväristä. No, tämä väri osuu todella lähelle, kuten viimeisestä kuvasta voi todeta. (Huomatkaa myös innostunut ilme, joka juontaa juurensa aiemmin kuvailtuihin sääolosuhteisiin.)

Tämä oli ensimmäinen kunnon projektini Cascade 220:n kanssa - aikaisemmin olin neulonut ainoastaan lahjoituksena saadusta jämäkerästä muutaman raidan huiviin. Lankaa oli todella miellyttävä neuloa, vaikka vähän isommat puikot olisivat ehkä tehneet neuloksesta vielä nätimpää ja etenemisestä sujuvampaa. Lanka tuntui pehmeältä, joustavalta ja kestävältä. Ja ne värit, niissähän on tarjolla vaikka mitä ihanuuksia! Vähän vielä jännittää, että miten pipo käyttäytyy pesussa - yleensä pesen sataprosenttisenkin villan koneessa mutta en ole ihan varma uskallanko tällä kertaa. En tiedä haluanko ottaa riskiä, että täytyy heti ryhtyä neulomaan uutta jättipipoa.

***

Pattern: from my head

Yarn: Cascade 220

Needles: 3,75 mm

When making this hat I complained already how making a hat to someone with big hair wears out the patience as it seems to never get finishes. Well, not only is this hair big, it also gets bigger all the time. And that means the favourite slouchy hats from last year are way too small nowadays. I was asked to knit a new slouchy hat for a long time and I finally secretly knitted it for Christmas. First I was afraid it would be too small and then I feared it would be too big - in the end it looked suitable for storing a football. Final result: a hat of the perfect size and a happy boyfriend. At least until I made him to stay outside in the freezing weather to take these pictures.

I bough the yarn from a local shop in Helsinki while I was getting materials for the yarn ball I made for Norsis. This shade of wine red just caught up my attention as the color looked similar to the one in his favourite mitts. We both love that colour but I haven't found that same yarn anywhere ever since, and until now not even anything with similar color. Well, this one gets close, as you can see from the last picture. (Also note the enthusiastic expression originating from the weather conditions.)

This was my first proper project with Cascade 220 - previously I had only knitted a few stripes to a scarf from a little scrap ball given to me. It was very lovely to knit, even though I think using slightly bigger needles would have resulted even a nicer outcome and faster knitting. The yarn was soft, bouncy and resistant. And those colours, so many lovely ones! I am a bit worried though about what will happen when I'll wash this - I usually wash even 100% wool in the washing machine but don't know if I'll dare to do it this time. I'm not sure if I'm ready to take the risk of having to make another huge hat soon

Se pieni ero // That Little Difference

2012-01-16T20:48:00.002+02:00

On käsittämätöntä, kuinka pitkään

sitä saattaakaan lykätä ja hylkiä

hommaa, joka loppujen lopuksi ratkeaa

kahdella muovikorilla ja puolen tunnin vaivannäöllä.

Kahdeksan kuukautta, jos tarkkoja ollaan.

Näin jälkeenpäin

en ymmärrä itsekään miksi.

PS. Pahoittelen kamalia salamakuvia.

Tällä kertaa ei yksinkertaisesti ollut vaihtoehtoja.

***

It is unbelievable how long

one can postpone and reject a task

that will be fixed up with two plastic containers

and thirty minutes of effort.

Eight months to be exact.

In retrospect I have

no idea why.

PS. I'm sorry for the terrible photos

taken with flash.

This time I simply had no options.

Sängyn uudet vaatteet // New Bedding

2012-01-15T13:47:00.001+02:00

Saimme muuten jouluna ne haaveilemani uudet lakanat:

Finlaysonin ihanaa Olga-kuosia punasävyisenä.

Sopivat meidän makkariin täydellisesti.

Mahtavat karhu-tyynyliinat taas on ostettu

Tuomaan markkinoilta juuri ennen joulua.

Raahasimme aamulla patjat ja petivaatteet

parvekkeelle pakkaseen tuulettumaan.

Vihdoinkin.

Olen odottanut siihen sopivaa säätä

nyt kuukausikaupalla.

***

We actually got new sheets for Christmas as I wished:

in the lovely red Olga-pattern by Finlayson.

They fit our bedroom perfectly.

The awesome bear pillowcases

are bought from a Cristmas fair.

This morning we dragged our mattresses

and bedding to the balcony so they can air

in the minus degree weather.

Finally.

I've been waiting for a proper weather

to do it for months.

Valotonna // Without Light

2012-01-14T23:41:00.002+02:00

Sama juttu joka vuosi. Kun luonnonvalo syksyn myötä vähenee, minun valokuvausintoni katoaa samaa tahtia. Ja kun joulun tienoilla valoa on tarjolla enää vain muutama tunti päivässä, kamerani pysyy kassin pohjalla koskemattomana päiväkausia. Minä en ole teknisesti kovin lahjakas kuvaaja, eikä kuvauskalustoni riitä kummoiseenkaan kikkailuun. Inhoan salaman käyttämistä niin paljon että vältän sitä viimeiseen asti. Samoin inhoan sitä kun kuvia joutuu käsittelemään kokonaan erinäköisiksi, että ne muuttuisivat julkaisukelpoisiksi. Mielestäni siinä ei ole enää kyse valokuvaamista vaan lähinnä kuvien tuottamisesta.

Pimeällä otetut kuvat siis rajautuvat pois mahdollisuuksista lähes kokonaan. Ja kun vertaa pimeän määrää valoisaan aikaan näin pohjoisen talven puitteissa niin ei ole ihme, ettei marraskuusta maaliskuuhun tule paljoa kuvailtua. Se heijastuu myös bloggaamiseen: monenlaisia postausideoita olisi, muttei niihin kuvitusta. Ja koska bloggaamisen visuaalinen puoli on minulle erityisen tärkeä, jätän kuvien puuttuessa yleensä postaamatta kokonaan. Tästä siis johtuu (suurilta osin) tämän talven hiljaisempi postaustahti ja usein ankeat kuvat niissä julkaistuissakin jutuissa.

Tänään aurinko kuitenkin kurkisteli sisään niin näkyvästi, että oli pakko ottaa kamera käteen ja lähteä ulos kuvaamaan. Pitkästä aikaa tunsin itseni innostuneeksi ja etsin jopa filmiä vanhaan Canoniini päästäkseni toteuttamaan yhtä tämän vuoden tavoitteista. (Aloittaminen tosin siirtyy huomiselle, sillä talven aikana olin ehtinyt unohtaa miten sen filmiluukun saikaan auki.) Pakotin miehen kuvaamaan pakkasessa syksystä asti valmiina olleita pipoja että pääsisin vihdoinkin päivittämään käsitöistäni. Kirjoitin jopa listan kuvattavista aiheista jotta muidenkin postausideoiden toteuttaminen mahdollistuisi vihdoin viimein. Eihän se pimeä aika vielä ole päättynyt, mutta tämänpäiväinen toivon pilkahdus oli kuitenkin sen verran voimakas että ehkä inspiraatio ei enää pääse kuolemaan kokonaan ennen huhtikuuta.

***

Same thing every year. When the natural light decreases as the fall goes on, my photographing zest disappears alike. And when Christmas comes and there only is a couple of daylight hours in a day my camera stays tucked in my bag for days. I'm not technically very good photographer and I don't have enough equipment to pull any stunts. I hate using flash so I avoid it as long as I can. I also dislike it when you have to edit the photos to look completely different before you can even think about publishing them. In my opinion that's not photographing anymore, it's more like producing pictures.

So pictures taken during dark are not that much an option for me. And when you compare the amount of daylight hours to the amount of darkness during the winter up here in North it's no wonder I don't really photograph from November to March. That also affects mt blogging: I have plenty of ideas but no pics. And cause the visual side of blogging is personally so important to me I usually don't blog at all if I don't have any photos to post. So that's (mainly) why I have been posting less frequently this winter and why the pics I actually have posted have been quite gloomy as well.

But today the sun was shining through the windows so bright I had to pick up my camera and go outside to take photos. I felt excited for the first time in such a long time and even hunted some film to my old Canon so I could start working on one of my goals for this year. (I had to postpone it until today though cause I had forgot how to actually open the film slot.) I made my boyfriend photograph the hats I've had ready since fall even though it was freezing outside so I could finally post about crafts. I also wrote a list about another things to photograph so I could put my other blogging plans into action as well. I know the dark time isn't over yet, but the glimpse of hope I experienced today was so bright the inspiration hopefully won't totally die before it's April again.

Makea yllätys // A Sweet Surprise

2012-01-13T20:14:00.001+02:00

Mulla oli kamalan kurja päivä ja vielä kurjempi fyysinen olo, pannahisen flunssa on tulossa jälleen. Tulin kotiin kiukkua täynnä ja itku kurkussa. Ja sitten täällä odottikin yllätyslaatikollinen lempisuklaanappejani. 27 rullaa. Mun poikaystävä on maailman paras. Ei tähän oikein muuta voi sanoa.

***

I had a terrible day and felt miserable, I'm getting the cold again. I came home filled with anger and ready to burst to tears. And then here was a surprise box of my favourite chocolates waiting for me. 27 rolls of them. My boyfriend is the best in the world. That's all I can say right now.

Nimettömiä torstai-ajatuksia // Untitled Thursday thoughts

2012-01-12T21:52:00.005+02:00

{kuva/pic: Marc Johns}

Tänään tein töitä turbovaihteella

ja kipitin paikasta toiseen hurjaa vauhtia.

Kaipasin lisää jalkoja,

vaikka kahdenkin hallinnoiminen

liukkailla kaduilla oli hankalaa.

PS. Tsekkaa lisää mahtavan Marc Johnsin

(yksi lempitaiteilijoistani)

töitä täältä.

***

Today I worked with my turbo gear on

and ran from one place to another

at top speed.

I longed for extra legs,

although controlling even two of them

on slippery streets was hard.

PS. Check more of awesome Marc Johns'

(he's one of my fave artists)

work here.

Hei muuten // By the Way

2012-01-11T10:05:00.004+02:00

Yksi fakta vielä:
tukkani on tällä hetkellä kirkkaan pinkki.
Rakastan sitä.

***

One more fact:
my hair is bright pink at the moment.
And I love it.

25

2012-01-10T19:25:00.004+02:00

Halusin jakaa hieman lisää itsestäni, joten olkaa hyvät: 25 faktaa minusta. Jos tahdot itse kertoa faktoja itsestäsi (blogissasi tai kommenteissa) niin anna mennä. Olisi kivaa lukea lisää sinusta.

1. En osaa laulaa, en siis ihan oikeasti osaa. Kun poikaystäväni tajusi, etten erota mollia ja duuria toisistaan, se alkoi epäillä että olen sävelkuuro.
2. Lempieläimiäni ovat kissat, karhut, ketut, oravat ja pöllöt.
3. Kerään kahvikuppeja vaikka aika harvoin juon niistä mitään.
4. Uskon, että ruoka maistuu paremmalta nätistä astiasta tarjottuna.
5. Olen jatkuvasti velkaa kirjastolle, vaikka käsittelen muiden kirjastovelkoja päivät pitkät.
6. Minulla on polkupyörä, mutten uskalla ajaa sillä Helsingissä.
7. Minulla ei ole ajokorttia, ja toivon, etten koskaan tarvitse sitä niin paljon, että olisi pakko opetella ajamaan autoa.
8. Ostan kirjoja niiden nättien kansien perusteella.
9. Vaadin saada nukkua seinän puolella sänkyä (makuuhuoneemme on niin kapea, että sänky on seinässä kiinni). Jos nukun reunan puolella, nukun huonosti koska pelkään koko ajan putoavani.
10. Uskon että kiltteys kannattaa, mutta puoliaan on silti osattava pitää.
11. Pidän joluvaloista, poltan niitä ympäri vuoden.
12. Yritän ajatella joka ilta kivoja asioita juuri ennen nukahtamista ja nukahtaa hymy huulilla.
13. Inhoan kamalasti maissia ja vesipähkinää.

14. Parhaita päiviä ovat ne, joina saa yllätyspostia.

15. En ole koskaan juonut kahvia (varovaista maistamista ja pahaksi toteamista ei nyt siis lasketa).

16. Ymmärrän viittä kieltä, niistä kahta enää jotenkuten.

17. Olen hyvin tunteellinen siili ja itken herkästi. Sekä surusta, ilosta, kiukusta että riemusta.

18. Kylpuhuoneessani on kolme mintunvihreää ja yksi sähkönsininen seinä (eivät muuten ole meidän valitsemat värit, ja inhoan lopputulosta syvästi).

19. Pidän junista ja raitiovaunuista.

20. Haluaisin asua puutalossa mutta silti hyvin lähellä kaupungin keskustaa.

21. Kaipaan kovasti Turkuun.

22. Aamuni ei lähde kunnolla käyntiin ilman teekupillista tai kahta.

23. Näen maailman ensisijaisesti väreinä ja vasta sitten muotoina yms.
24. Kannan aina muistikirjaa mukanani.
25. Kirjoitan jatkuvasti muistilappuja ja listoja. Mottoni on "I'm not writing it down to remember it later, I'm writing it down to remember it now" (Lainattu Field Notesilta).

***

I felt like sharing a bit more about myself so here you go: 25 facts about me. If you feel like sharing some facts about yourself (in your blog or in comments), go ahead. I'd love to read more about you.

1. I can't sing. Like really can't. When my boyfriend realized I can't tell minor from major he started to suspect Iäm tone deaf.
2. My favourite animals are cats, bears, foxes, squirrels and owls.
3. I collect coffee cups but rarely drink anything from them.
4. I believe food tastes better when served in a pretty dish.
5. I owe money for the library all the time even though I deal with other people's library fees daily.

6. I have a bike but I don't dare to drive it in my home town Helsinki.

7. I don't have a driver's licence and I honestly wish I'll never need it so much I'll have to drive it.

8. I buy books because they have pretty covers.

9. I insist to sleep next to the wall (our bedroom is so narrow the bed is against the wall). If I'll have to sleep on the open side I'll sleep poorly because I'm afraid I'll fall off.

10. I believe that kindness will pay off but one still has to assert oneself.

11. I love Christmas lights, I use them all year around.

12. I try to think nice things every night right before I fall asleep so I would doze off smiling.

13. I hate sweet corn and water chestnuts so much.

14. The days I get surprise mail are the best ones.

15. I've never drank coffee (cautiously trying it and deciding it's bad doesn't count).

16. I understand five languages, two of them only so-so.

17. I'm very emotional and cry easily. Both for sadness, joy, anger and delight.

18. My bathroom has three mint green walls and one electric blue (we didn't pick those colours, and I seriously dislike the look).

19. I like trains and trams.

20. I'd love to live in a little wooden house but still near the city center.

21. I miss Turku (my old home town) a lot.

22. My morning doesn't kick off with out a cup of tea or two.

23. I see the world primarily in colours and then in shapes etc.

24. I always carry a notebook with me.

25. I constantly write notes and lists. My motto is "I'm not writing it down to remember it later, I'm writing it down to remember it now" (Adapted from Field Notes).

Hitaasti // Slowly

2012-01-08T20:06:00.002+02:00

Sunnuntai. Päivä jona saa nukkua niin pitkään kuin nukuttaa. Syödä aamiasta joka toimii samalla myös lounaana. Ruveta spontaanisti leipomaan suklaakeksejä vain koska toisen tekee niitä mieli. Venytellä sängyssä pitkin päivää. Miettiä niitä asioita joita pitäisi tehdä, mutta päättää sitten olla tekemättä yhtään mitään. Kuunnella samaa levyä vaikka koko päivän, koska se nyt vain sattuu olemaan täydellistä sunnuntaimusiikkia. Olla onnellinen rauhallisesta päivästä ja samalla hieman surullinen, koska taas on yksi viikko lopussa ja vielä kuusi päivää seuraavaan sunnuntaihin.

***

Sunday. A day when you can sleep as long as you want. Eat breakfast that serves as dinner at the same time. Spontaneously start making chocolate cookies just because one of you is craving for them. Stretch in bed all day long. Think about things that should be done and then choose to do nothing instead. Listen to the same record for the whole day because it just seems to be the perfect Sunday music. Be happy about a peaceful day and at the same time a bit sad because yet another week is over and there's still six days before the next Sunday.

Viikon värikartta // Weekly Colour Chart

2012-01-05T17:37:00.000+02:00

Takaisin töihin // Back to work

2012-01-04T19:15:00.001+02:00

Eihän se loman loppuminen mukavaa ollut mutta ensimmäinen työpäivä oli silti aika kiva. Kenkien sijaan hiippailin villasukissa, join teetä Peppikupista, pistin ilmoitustaulua uuteen uskoon ja kirjoitin työvuoroja uuteen suloiseen kalenteriini. Kirjoitin listan tehtävistä, sain melkein kaikki niistä tehtyä ja hitaasti valmistauduin maanantaihin, jolloin paikalla on jo opiskelijoitakin.

***

It wasn't nice that the holiday ended, but my first day at work was still quite pleasant. Instead of using shoes I wandered around in woolen socks, drank tea from Pippi Longstocking mug, decorated my noticeboard and wrote down shifts to my new cute agenda. Wrote a list of tasks, completed almost all of them, and slowly got prepared for Monday when students start to roll in.

Löytö // Find

2012-01-04T11:38:00.003+02:00

{Kuva/pic: Lil Magoolie}

Hyviä päätöksiä uudelle vuodelle sisältää myös Lil Magoolien värikäs luomus. Moneen näistä asioista tahtoisin itsekin muistaa kiinnittää huomiota, joten printtasin tämän sekä työhuoneen seinälle että jääkaapin oveen. On niin ihanan värikäskin vielä. Voit printata itsellesi oman täältä.

***

Lil Magoolie's colorful printable includes more good resolutions for the new year. I'd like to pay attention to many of these things in my life, so I printed this both to my office wall and fridge door. It's so pretty and colorful too. You can print your own here.

Projekti 12/2012 // Project 12/2012

2012-01-03T14:14:00.001+02:00

Viime vuosina olen välttänyt uudenvuodenlupauksia. Ne kun tuppaavat roikkumaan taka-alalla, jäämään huomiotta ja aiheuttamaan lähinnä syyllisyyttä muistuessaan mieleen. Kuten useimpien projektien kanssa, innostus vain pikkuhiljaa haihtuu ja sitten tulee unohdus. Minä olen hyvä aloittaja, mutta loppuunviemisessä en ole niitä kaikkein lahjakkaimpia.

Tänä vuonna en tehnyt lupauksia, mutta kirjoitin kyllä listan tavoitteista. Sellaisista projekteista ja asioista, jotka on ollut tarkoitus toteuttaa jo pitkän aikaa, mutta jotka aina jäävät. Hauskoista, innostavista asioista. Pyrin tarkoituksella pitämään tavoitteet yksinkertaisina ja saavutettavina, sillä sellaiset "muuta elämäntapoja paljon paremmiksi, pääse kerrankin rantakuntoon ja opettele loistavaksi saksofonistiksi" - jutut nyt aivan varmasti jäävät tekemättä ja aiheuttavat ainoastaan ahdistusta. Lisäksi yritin pitää tavoitteeni helposti mitattavina - sen sijaan että tekisin jotain epämääräisesti enemmän tai paremmin teen jotakin joka kuukausi, kerran viikossa, alusta loppuun tai vähintään kaksitoista kertaa.

projekti 12/2012,

eli vuonna 2012 aion:

- neuloa itselleni villasukat

- vihdoinkin syödä sushia

- ottaa rullallisen filmiä jokaisella filmikamerallani

- neuloa villapaidan

- aloittaa idea-/inspiraatiokirjan pitämisen

- ommella itselleni mekon

- opetella venyttelemään ja tehdä sitä säännöllisesti

- muuttaa tyylini värikkäämmäksi

- lukea vähintään 12 kirjaa alusta loppuun

- leipoa joka kuukausi

- neuloa lankavarastoa pienemmäksi (eli ostaa vähemmän lankaa kuin kulutan)

- pyhittää viikottaisen seikkailupäivän (eli treffi-illan)

Lisäksi ajattelin seurata tavoitteiden täyttymistä täällä blogissa. Ja jos jossain en onnistu, niin sekään ei ole väärin - uusia vuosia on toivottavasti edessä vielä monta.

***

I have tried to avoid new year's resolutions recently. Resolutinos just often get neglected and forgotten at some point and when remembered mostly make us guilty. Like with most projects, the enthusiasm just fades away little by little. I'm a good starter, but not very good at completing projects.

This year I didn't make any resolutions, but I made a list of goals. That kind of projects I have been meaning to start for a long time, but never actually got to it. Nice inspiring goals. I tried to keep my goals simple and achievable, because gigantic things like "change your lifestyle, get to great shape and became a brilliant saxophonist" just make us anxious and get forgotten. I also tried to keep my goals easily measurable - instead of doing something distantly "more" or "better" I'm gonna do things "each month", "once a week", "from start to finish" or "at least 12 times".

Project 12/2012,

aka in 2012 I'm going to:

- knit myself a pair of socks

- finally eat sushi

- take a roll of film with each of my film cameras

- knit a sweater

- start keeping an idea-/inspiration book

- sew myself a dress

- learn to stretch and do it regularly

- make my style more colorful

- read at least 12 books from start to finish

- bake each month

- knit my yarn stash smaller (aka use more yarn than I buy)

- dedicate one night of the week for adventures (aka date night)

I am planning to keep track of fulfilling my goals here on the blog. And if I won't succeed at something, that's okay too - there will hopefully be more new years coming.

Sunnuntaisuosikit // Sunday Faves

2012-01-01T21:52:00.003+02:00

Onko parempaa tapaa päättää laiska sunnuntai

kuin nätit kuvat ja niiden tarjoama inpiraatio?

Maanantaina voi sitten tehdä

jotain enemmän aivotoimintaa vaativaa.

***

Is there a better way to end a lazy Sunday

than pretty pictures to inspire?

On Monday there's time to do something

that requires more brain activity.

{by I am Baker}

{via Pinterest, original source unknown}

{By Ginette Lapalme}

{via Pinterest, original source unknown}

{By (ovr) exchange}

{By Irene Suchocki}

{By Stylizimo}

{Via Ciarabird}

Siinäpä se // That's it

2011-12-31T01:20:00.001+02:00

2011. En tiedä, miten se kului niin nopeasti, mutta viimeistä viedään. On pakko todeta, että tänä vuonna tapahtui paljon. Paljon myös sellaista, jota en osannut etukäteen edes kuvitella. Ihan hillittömästi uusia asioita. Uusi ammatti, uusi työpaikka, uusi kaupunki, uusi koti, uusi blogi... Ja kaikkine uusine asioineen vuosi oli paitsi jännä, myös rankka. Silti näin jälkeenpäin tuntuu, että hurjasti mentiin eteenpäin - ensimmäinen ihan oikea aikuisesti (ei opiskelijana) eletty vuoteni. Aikuisuus ei vieläkään ole lempiasioitani, mutta tämän vuoden jälkeen aikuinen arki toivottavasti menee jo rutiinilla.

Vielä pari päivää sitten tuntui hölmöltä ja hankalalta ajatukselta, että tässä pitäisi aloittaa uusi vuosi. Taas. Mutta nyt alan jo innostua. Olen tehnyt suunnitelmia, päätöksiä ja toiveita. Ostanut viisi uutta muistikirjaa. Listannut tavoitteita ja projekteja. Tehnyt pari lupaustakin.

Luulen ja toivon, että myös vuosi 2012 sisältää paljon uusia asioita. Kehitystä. Liikettä eteenpäin. Sekä paljon pieniä, hauskoja sattumuksia ja kauniita asioita. Sellainen olisi hyvä vuosi.

***

2011. I have no idea how it went so fast, but the last day is here now. I have to say it happened a lot this year. Many things I couldn't even imagine beforehand. And so many new things. A new profession, new job, new city, new home, new blog... And with all the new things around this year was not only exciting but also hard. But in retrospect I have to say I moved forward - this was my first year living an adult (non-student) life. And although adulthood still isn't my favourite thing, I have a feeling everyday life will be easier next year.

Couple of days ago it felt both silly and difficult that I should start a new year. Again. But I'm starting to get excited. I've made plans, decisions and wishes. Bought five new notebooks. Listed goals and projects. And made a few resolutions as well.

I believe and wish 2012 will include various new things as well. Development. Progress. And lots of silly incidents and beautiful things. That would be a good year.

Tuulisia päiviä // Windy days

2011-12-27T19:02:00.002+02:00

Lukuunottamatta hillitöntä myrskytuulta

eilen oli kaunis päivä.

Sopiva seikkailulle hiljaisen kaupungin keskustassa.

Tänään tuulee taas,

ja vaikka tulin sisään pari tuntia sitten

olen edelleen jäässä.

Taitaa olla kuuman kaakaon aika.

***

Despite the stormy wind

yesterday was a beautiful day.

Perfect for an adventure in a silent city center.

Today it's windy again,

and even though I came inside¨

couple of hours ago I'm still freezing.

I think it's time for hot chocolate.

Joulua // Cristmas

2011-12-24T15:37:00.004+02:00

Joulu on tullut.

Olkoon omasi mukava!

***

So it's Christmas.

Have a merry one!

Lankaa ja yllätyksiä // Yarn and Surprises

2011-12-23T21:27:00.001+02:00

Kun bloggaajakollega Norsis tannoin ehdotti Magic Yarn Ball-lahjojen vaihtoa, melkein hyppäsin innostuksesta. Homman idea siis on, että lankakerän sisään keritään pikkuyllätyksiä, jotka löytyvät lankakerän aukaisemalla. Olin koonnut yhden pallon aikaisemmin, mutten koskaan avannut sellaista. Odotin siis innolla.

Norsiksen valitsema lanka on kerrassaan ihanaa - Punta yarnsin käsinmaalattua merinolankaa. Pehmeää ja kauniin väristä. Myös yllätykset olivat mahtavia. Erityiskiitos värikkäistä napeista, suklaannäköisestä peilistä ja napintekosetistä. Myös ankkanenäliinat ilahduttavat tänä flunssaisenä päivänä.

Kuten Norsis asian ilmaisi, pallon auki kääriminen oli kuin ennenaikainen koulu. Mutta myös pallon kääriminen oli todella hauskaa. Jos tahdot nähdä mitä Norsis sai, kurkkaa tänne. Itsehän en ollut niin fiksu, että olisin tajunnut ottaa kuvia ennen lahjoittamista. Joskus käy niin, tai itse asiassa aika useinkin...

***

When my blogging colleague Norsis recently suggested swapping Magic Yarn Balls I almost jumped of delight. The basic idea is that little surprises are wound inside the yarn ball and will be found when wrapping open the yarn. I had made a yarn ball before but never opened one. So I was thrilled.

The yarn Noris chose is just lovely - hand painted merino by Punta yarns. So soft and in such a beautiful color. The surprises were lovely too. I especially loved the colorful buttons, a mirror that looks like chocolate and badge making set. And those duck tissues also help with the cold I have today.

Like Norsis put it, opening the yarn ball was like Christmas in advance. But making one was funny too. If you wanna see what Norsis got, check it here. It's in Finnish, but you can get it from the pictures. I wasn't sharp enough to take any pics myself before giving the gift. That sometimes happens, you know. Or actually quite often...

Talvipäivänseisaus // Winter Solstice

2011-12-22T16:08:00.004+02:00

Vuoden pimeimpänä päivänä

tuntui olevan valoisampaa kuin aikoihin.

***

On the darkest day of the year

it felt brighter than for a long time.

Tärkeitä papereita // Important papers

2011-12-20T14:47:00.003+02:00

Tässä tänään käyty keskustelu, joka jatkaa sopivasti aikaisemman keskustelun teemaa...

- Mä tilasin just sivutuloverokortin.
- Mutta sullahan on sellainen, se tulee aina vuoden alussa kotiin.
- No en kai mä enää tiedä missä se on.
- Mutta mä tiedän, oisit kysynyt multa. Mulla on lokerikko jossa mä säilytän tärkeäitä papereita. Sullakin on sellainen, mutta sä säilytät siinä kiiltokuvia.
- Eli munkin tärkeät paperit on siis sun tärkeiden papereiden lokerikossa?
- Joo.
- Jotenkin sä saat mut kuulostamaan tosi epäjärjestelmälliseltä.
- Mutta sähän olet!

Haluaisisin kyllä huomauttaa, että en ole oikeasti epäjärjestelmällinen. Ainakaan oikeasti tärkeissä ja mielenkiintoisissa asioissa. Nimimerkillä nappini ovat järjestetty värin mukaan.

***

This conversation we had today continues with the same topic as the previous talk...

- I just ordered a tax deduction card for additional income
- But you have one. It is shipped home in the beginning of each year.
- Like I know where it is now.
- But I do, you should have asked me. I have a locker for important papers. You have too, but you keep magazine clippings in it.
- So my important papers then are in your locker as well.
- Yes.
- You make me sound very disorganized.
- But you are!

I'd like to point out that I really am not that disorganized. At least not with things I find important and interesting. My buttons are organized after color, you know.

Missä olenkaan ollut // Where have I been

2011-12-18T21:37:00.001+02:00

Voi elämä. Niin se välillä käy kiireiseksi ja asettuu bloggaamisen tielle. Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu, ja tekemistä on aivan liikaa. Ainakin sellaisille tytöille, jotka kaipaavat kunnon yöunia selvitäkseen päivistään ja vapaita viikonloppuja selvitäkseen arkielämästä (kyllä, olen sellainen tyttö).

Viimeisen viikon sisään olen mm.

- muuttanut kirjaston kirjoja hyllystä toiseen

- kokoustanut

- ollut seminaarissa

- kärsinyt mahapöpöstä

- juhlinut pikkujouluja

- täyttänyt vuosia

- juhlinut vanhenemista

- saanut lahjoja

- leiponut kakkua

- etsinyt jouluruuhkassa lahjoja ja askartelutarvikkeita

- pakannut kasan lahjoja

- stressannut siitä, ehdinkö tehdä kaikki ne lahjat jotka haluaisin

- käynyt uudessa lankakaupassa

- käynyt kaksi kertaa lääkärissä

- matkustanut ikuisuuden päästäkseni sinne lääkäriin

- siivonnut kaatopaikalta näyttävän makuuhuoneen "pelottavan siistiksi" (miehen sanoin)

- järjestänyt askartelunurkkani (tunnettakoon se tästä eteenpäin "studionani")

- tiskannut jättimäisiä tiskivuoria

- imuroinut, pyykännyt ja järjestänyt

- viritellyt jatkojohtoja saadakseni asuntoon lisää valoa

- kirjoittanut listoja

- selvitellyt sotkuisia lankoja

- syönyt joulusuklaata

- katsonut kokonaisen tuotantokauden lempisarjaani

- virkannut, neulonut ja askarrellut

- suunnitellut joulukoristeita

- tehnyt kolme lippunauhaa/banneria

Huh. Jo pelkästään listaa kirjoittaessani hengästyin. Ei ihme, että viikko kului vauhdilla. Tulevalla viikolla yritän hidastaa ja rauhoittua, sillä muuten suurin osa piskuisesta joululomastani tulee menemään stressistä palautumiseen. Vielä hetki töitä ja viimeisten lahjojen puurtamista, sitten on levon aika. Enkä muuten tasan tee joluna mitään. Paitsi ehkä syö ja nuku. Ja leiki lankakerillä.

***

Oh life. Sometimes it gets so busy and comes between you and your blogging. All kinds of things happen and there simply are too many things to do. Especially for a girl who needs good night sleep to get through her days and free weekends to get through the work week (yes, I'm that kind of a girl).

Last week I have for example:

- moved library books from a shelf to another

- been in meetings

- attended in a seminar

- suffered from a stomach bug

- attended a Christmas party

- celebrated my birthday and the fact I'm getting older

- got gifts

- baked a cake

- bought Christmas presents and craft supplies in a Christmas rush

- packed a pile of presents

- stressed out of whether or not I'll have time to make all the gifts I'd like to make

- visited a new yarn store

- gone to doctor twice

- traveled for ages to get to the doctor's

- cleaned our bedroom to "scary clean" (my boyfriend's words)

- organized my craft corner (will be known as my "studio" from now on)

- washed gigantic piles of dishes

- done laundry and organizes stuff

- got out extension cords to get more light to this apartment

- written lists

- tried to untangle messy yarns

- eaten Christmas chocolates

- watched a whole season of my favourite TV-show

- crocheted, knitted and crafted

- planned Christmas ornaments

- made three garlands

Phew. Only writing this list made me feel out of breath. No wonder the week went so fast. This coming week I'll try to slow down and relax, cause otherwise my short holiday break will be spent trying to recover from stress. Just a few days of work and making the last presents, and then it's time to rest. I'm not gonna do anything during Christmas. Okay, maybe eat and sleep. And play with yarn.

Viikon värikartta // Weekly Colour Chart

2011-12-16T21:53:00.002+02:00

Täällä ollaan vielä hengissä, vaikkakin

väsähtäneitä kaikista (pikku)joulukiireistä.

Viikonlopun ohjelmassa

lepoa, viimeisten joululahjojen neulomista,

koristeita ja kamala sotku - siivottavana siis.

Oikein haukaa perjantaita kaikille,

nähdään pian!

***

I'm still alive,

but tired from all Christmas haste

happening around. My weekend will include

some rest, knitting last presents,

decorations and a terrible mess - to be cleaned.

Have a nice Friday,

I will see you soon!

Toiveita // Wishes

2011-12-13T15:06:00.001+02:00

Tänä vuonna joululahjatoiveiden listaaminen on ollut hirvittävän hankalaa. Itse asiassa en missään vaiheessa ole kirjoittanut mitään listaa, ja kysyttäessä olen pyytänyt vain tarpeellisia asioita. Toivon silti salaa, että saan jotain ei-tarpeellista ja ihanaa myös (saattaa olla, että ostan varmuuden vuoksi itselleni joululahjan varmistaakseni sen). Mietittyäni tätä pitkään sain näin joulukuun puolivälissä kasaan joitain toiveita. Joulupukkia ajatellen on varmaan jo vähän liian myöhäistä, mutta on sitä silti kiva haaveilla.

***

This year it was awfully hard to make a Christmas wish list. Actually I never wrote one, and when I've been asked about my wishes I've only mentioned practical things we actually need. I secretly wish though that I'm gonna get something lovely and non-necessary as well (it might be that I'll haveto buy something to myself just to be sure about that). After giving it a lot of thought I was able to collect some wishes, even though it's mid-December already. It might be too late for Santa, but it's always nice to dream.

{Kuva/pic: Yokoo}

Haluaisin naurettavan suuren muhkuhuivin tai -kaulurin. Olisi kiva jos se sopisi väriltään moneen vaatteeseen, muttei kuitenkaan olisi musta tai harmaa. Huivi saisi olla ainakin osaksi villaa, ja kokomuoviset hökötykset eivät missään nimessä kelpaa - eiväthän sellaiset lämmitä, hiostavat vain. Yokoo tekee ihania huiveja, samoin Zukas ja Ozetta. Hätätapauksessa voisin neuloa huivin itsekin, jos joku lahjoisi minua tarvittavalla määrällä lankaa (sitä tarvittaisiin siis paljon).

***

I'd love to get a ridiculously big and chunky scarf or cowl. It would be nice if it was such a color that goes well with many outfits, but still not gray or black. It should be at least partly wool and those 100% plastic ones are a definite no no - they are not even warm, just muggy. Yokoo makes lovely scarves, so do Zukas and Ozetta. Or I could even knit it myself if someone gifted me with enough yarn (enough is a lot in this case).

{Kuva/Pic: Donna Wilson}

Haluaisin myös jotakin Donna Wilsonin mallistosta. Tykkään tyypin värikkäistä, hassuista ja vähän kummallisista tuotteista, mutten koskaan raaski ostaa itse mitään. Esimerkiksi vihreät lapaset, harmaa pilvipeitto tai hassu pesukarhu-orava olisivat kivoja.

***

I would also love something from Donna Wilson's collection. I love her colorful, funny and a little bit quirky products, but never have dared to buy any of them. For instance green mittens, gray cloud blanket or silly raccoon-squirrel would be nice.

{Kuva/pic: HookTurn}

Haluaisin helposti mukaan otettavan ja juoman lämpimänä pitävän teemukin. Mielellään take away - kupin mallisen, sillä ne tavalliset termosmukit ovat ihan hirveän rumia. Minulla oli sellainen Sagaformin keraaminen, mutten koskaan raaskinut viedä sitä ulos koska pelkäsin hajottavani sen (ja sitten se putosi kotona pöydältä ja hajosi). Seuraavaksi olen ajatellut testata sikonista. BYO-kuppi olisi kevyt ja kätevä, mutta muunkin näköinen kyllä kävisi.

***

I'd also want a tea cup that keeps the tea warm and is easy to take with you. Preferably one that looks like a take away cup, because the basic thermos cups are so terribly ugly. I had a ceramic one by Sagaform, but I never dared to take it out with me as I was afraid I would break it (and then it fell from the table at home and broke down). I've thought I could test a silicone one next. A BYO-cup would be lightweighted and handy, but other ones would be okay too.

{Kuva/pic: LizSox}

En usko, että villasukkia voi koskaan olla liikaa. Ainakaan jos on yhtä hyvä hukkaamaan niitä kuin minä. Koska vanhoissa suosikeissa alkaa kaikissa olla reikiä, uusi pari olisi kiva. Eikä mitään hillittyjä vaan reilusti kreisit, kuten ylläolevat ihanuudet. Löytyvät sitten helpommin pimeästä vaatehuoneesta.

***

I don't believe one can ever have too many woolen socks. Especially if you are as good losing them as I am. Because my old favourites have holes in them, a new pair would be nice. And not any muted ones, but really crazy like the ones above. They are easier to find from a dark walk-in closet.

{Kuva/pic: Stash}

Uusi kameralaukku tulisi tarpeeseen, enkä pistäisi pahakseni jos se olisi käytännöllisen lisäksi myös nätti. Siinä pitäisi olla ehdottomasti tarpeeksi pitkä olkahihna ja paljon pieniä taskuja. Ja mielellään tilaa vähän muullekin kuin yhdelle kameralle. Esim. Stash tekee kivoja.

***

I need a new camera bag and wouldn't complain if it was a pretty one on top of being handy. It should definitely have a long shoulder-strap and lots of small pockets. And preferably have room for other things as well than only one camera. For isntance Stash is making nice ones.

{Kuva/pic: Sunrise Fiber Co.}

On aina kivaa saada lankaa. Erityisen kivaa on saada sellaista lankaa, jota ei itse raaskisi ostaa. Käsinvärjättyä, unelmanpehmeää, silkkiä sisältävää tai muuten vaan superihanaa. Etsy on hyvä langankuolauspaikka, sieltä löytää myös ihan kohtuuhinnoin kaikenlaisia ihanuuksia. Upeita lankoja myyvät mm. Sunrise Fiber Co, Shunklies ja Dye for Wool.

***

It's always nice to get yarn. And especially nice to get yarn you never would buy yourself. Hand dyed, amazingly soft, one including silk or just otherwise pretty yarn. Etsy is a good place to drool over yarn, there are all kind of lovelies in a decent price range. For example Sunrise Fiber Co, Shunklies and Dye for Wool sell some lovely yarn.

{Kuva/pic: Penquin Books UK}

Joululahjaksi kuuluu saada kirjoja. Joulu ei ole täydellinen ilman uutta luettavaa. Muistan yhden joulun, kun en saanut yhtään, ja se oli ehkä ikävintä ikinä. Nykyään käyn ennen aattoa aina varmuuden vuoksi kirjastossa, mutta silti joku kirjapaketti olisi kiva tänäkin jouluna. Ja koska kauniit kannet ovat tärkeä osa iloa, kangaskantiset Penquin-klassikot olisivat enemmän kuin hyvä lahja. Myös kirjotulla kannella varustetut kappaleet ovat ihania.

***

It is a rule that one should get books for Christmas. Christmas just isn't perfect without new books. I remember one year I didn't get any, and it was really terrible. Nowadays I visit a library right before the Christmas eve, but a hard package would still be nice to get. And because pretty covers are an important part of the delight, these cloth-covered Penquin-classics would be more than perfect. And the ones with embroidered covers are lovely too.

{Kuva/pic: Finnish Design Shop}

Lahjakirjoja luetaan tietenkin sängyssä ja joulun kunniaksi sänkykin toivoo uusia vaatteita. Värikkäitä ja puuvillaisia mielellään. Marimekon Yhdessä-lakanat olisivat ihan parhaat, mutta myös Ikean punasävyiset Brunkrissla-lakanat ottaisin mielelläni. Sopisivat täydellisesti tämän hetken lempiväreihin.

***

The gift books are of course to be read in bed, so the bed wants new clothes too. Colorful and made of cotton, preferably. Yhdessä -bedding by Marimekko would be my first choice, but I'd love these Brunkrissla-bedding (in red) by IKEA as well. They would fit perfectly to my current favourite colours.

Tällä viikolla // This Week

2011-12-12T12:20:00.006+02:00

Tämän viikon (pienet ja hauskat) tavoitteet:
- koristella kotia
- ottaa monta pitkää kylpyä
- syödä joulusuklaata
- leipoa jotakin
- juhlia syntymäpäivää

***

This week's (nice and small) plans:
- decorate at home
- take many long baths
- eat christmas chocolates
- bake something
- celebrate birthday

Sunnuntaisuosikit // Sunday Faves

2011-12-11T21:52:00.006+02:00

Kohta on niin paljon lahjoja valmiina,

että saa alkaa pakkaamaan!

Tässä vähän inspiraatiota...

***

Soon I'll have so many gifts ready

I can start wrapping them!

Here is some inspiration...

{via Martha Stewart Weddings}

{via Vintage Rose Brocante}

{via Lark}

{via Papermash}

{via Papernstitch}

{via Facil y Sencillo}

{via Melanie Falick Books}

{via Everybody likes Sandwiches}

{via You Are My Fave}

{via Lemon Tree Studio}

Good Night, and Good Luck

2011-12-09T22:36:00.003+02:00

Pitäisikö mennä vain nukkumaan?

Vai pysyä ylhäällä vielä hetki

ja yrittää keksiä jotain kirjoitettavaa, koska

a) bloggaaminen on kuitenkin kivaa (ainakin silloin kun ei väsytä)

b) sitä tuntee olevansa lukijoille jotain velkaa

c) mitä useampi bloggaamaton päivä on mennyt,

sitä hankalampi on päästä taas rytmiin kiinni

d) olisi kiva jos tällaisia loppuillan pohdintoja lukisi joku vastakin

e) olisi jotain sanottavaa, kunhan keksisi mitä

Epäilen, että tätä kysymystä pohtivat

(aina silloin tällöin) muutkin kuin minä,

Hyvää yötä nyt.

***

Should one just go to bed?

Or stay up for a moment longer

and try to come up with something to write because

a) blogging is still fun (at least when you're not tired)

b) you feel like you owe something to your readers

c) the more the days you spend without blogging,

the harder it's to start again

d) it would be lovely if someone read these late night

ramblings in the future too

e) you have something to say,

just have to figure out what

I think other people (occasionally)

ponder on this question too.

Good night for now.

Märkä rätti // Wiped

2011-12-08T20:13:00.002+02:00

Ensin oli Tukholma. Muutama päivä täydellisesti irti arjesta, vietettynä lähinnä kuljeskellen, katsellen ja kahviloissa istuskellen. Se teki hyvää, helpotti kaiken pimeyden ja kiireen keskellä. Mutta sen jälkeen arkeen palaaminen oli paljon hankalampaa. Arki iski naamalle kuin märkä rätti. Kiusana ovat olleet mm. (vasta matkan jälkeen iskenyt) matkapahoinvointi, pitkät työpäivät, vetinen räntäsade ja loskainen maa, kiukutteleva kamera, huonosti nukutut yöt, eteisessä kompastumisvaaran aiheuttavat purkamattomat matkakassit ja valtava tiskivuori. Sekä pienoinen paniikki siitä, kuka oikein ehtii tehdä ne kaikki joululahjat jotka minun pitäisi kääriä pian pakettiin. Joulukuu menee liian nopeasti, ja minulla on taas ihan liikaa projekteja menossa kerralla. En ilmeisesti koskaan opi.

Onneksi huomenna on taas perjantai. Mahdollisuus levätä lisää. Viikonloppuun kuulukoon unta, piparitaikinaa ja maanista neulomista. Ensi maanantaina arkikin tuntuu toivottavasti taas helpommalta.

PS. Kiitos vastauksistanne kysymyksiini! Niitä oli mahtava lukea. Mikäli sinulla on minulta kysyttävää, niin kysyä saa!

***

First I was in Stockholm. Couple of days far from everyday life, mostly spent walking, watching and sitting in cafes. It was good, and made me feel so much better in the middle of all this hurry and darkness. But when it was time to get back to normal, it wasn't that fun anymore. The ordinary life hit me hard. I have suffered from travel sickness (that started after traveling), long work days, wet snow and slush, and my camera that isn't working like it should be, poorly-slept nights and huge mountain of dishes. And a slight panic of who is going to make all the Christmas presents I should be wrapping soon. December goes too fast, and I have too many projects going on at the same time. I never learn.

But it's Friday tomorrow. A chance to rest more. My weekend will include sleep, gingerbread dough and manic knitting. And hopefully on next Monday everyday life will feel a bit easier.

PS. Thanks for your lovely answers to my questions! It was awesome reading them. And if you have something you would like to ask me, go ahead and shoot!

Sunnuntaisuosikit // Sunday Faves

2011-12-04T17:35:00.003+02:00

Hieman väriterapiaa sunnuntaihinne, olkaa hyvät!

***

Some color therapy to your Sunday, here you go!

{via Design Sponge}

{via Buoy Bird}

{via Pinterest, original source unknown}

{via Deliciously Organized}

{via Pink Sherbet Photography}

{via Elven on Ravelry}

{Via Hidden in France}

{via We Heart It}

Päivän kysymys // Question of the Day

2011-12-04T11:03:00.001+02:00

What would you like to ask me?

Päivän kysymys // Question of the Day

2011-12-03T11:34:00.002+02:00

Mikä on lempilainauksesi?

Minulla on monta, mutta

ylläoleva on yksi tämän hetken suosikeistani.

***

What is your favourite quote?

I have many, but the one above

is one of my faves at the moment.

Viikon värikartta // Weekly Colour Chart

2011-12-02T18:24:00.001+02:00

Päivän kysymys // Question of the Day

2011-12-02T07:42:00.008+02:00

Ps. Jos sinulla on blogi, laita toki linkki kommenttiisi.
Olisi kiva käydä vastavierailulla!

***

PS. If you have a blog feel free to add the link to your comment.
It would be nice to visit you back!

Päivän kysymys // Question of the Day

2011-12-01T07:55:00.001+02:00

En voi uskoa, että on jo joulukuu.

***

I can't believe it's December already.

Päivän kysymys // Question of the Day

2011-11-30T21:05:00.002+02:00

Minun on hyvin vaikea vastata

tähän kysymykseen tänä vuonna.

Ehkä teidän toiveidenne kuuleminen auttaisi?

***

It's very hard for me to answer

this question this year.

Maybe hearing your wishes would help?

Valoa pimeään // Light up the Darkness

2011-11-30T15:15:00.002+02:00

Kello on vasta vähän vaille kolme, ja ulkona hämärtää jo. Kun ulkona on tarjolla vähän valoa, sitä on saatava sisätiloihin entistä enemmän. Ainakin meillä kynttilöitä poltetaan lähinnä tähän aikaan vuodesta. Matkassa on vain yksi mutka: meillä ei ole yhtään kunnollista kynttilänjalkaa. Onneksi sellaisen saa kasattua itse hetkessä. Näin minä sen teen:

***

It's not even 3 pm and it's getting dark outside. When there is so little light outside, you need to have it even more inside the house. At least in our house we only light candles this time of the year. There is only one but: we don't have any candleholders. Luckily it's easy to put up one, and it only takes couple of minutes. This is how I do it:

Tarvitset:
- astian, minä käytin leipävuokaa
(mitä pidempiä kynttiläsi ovat, sitä syvempi astia tarvitaan)
- suolaa
- kynttilöitä

***

You will need:
- a dish, I used a bread pan
(the taller your candles are, the deeper the dish needs to be)
- salt
- candles

Tee näin:
1. Kaada suolaa astiaan kunnes se on melkein täynnä
2. Työnnä kynttilät suolaan yksi kerrallaan ja aseta ne suoraan
3. Mikäli kynttiläsi keikkuvat, lisää suolaa kunnes ne pysyvät hyvin pystyssä

***

Do it like this:
1. Pour salt to the dish until it's almost full.
2. Stick your candles to the salt one by one and set them straight
3. If your candles sway, add more salt until they stay up stabile

Ja näin kynttilänjalkasi on valmis! Meidän leipävuokaan mahtui kahdeksan kynttilää, joten kokonaisuus valaisee kivasti ja luo mukavan tunnelman. Sytytin kynttilät eri aikoihin, jotta ne pysyisivät vaihtelevan korkuisina. Tässä kynttilänjalassa on parasta se, että sen voi purkaa koska tahansa. Mitään astiaa ei tarvitse uhrata lopullisesti, vaan leipävuoka on taas leipomiskäytössä heti kun kynttilät siirtää johonkin muualle.

Valoa keskiviikkoosi!

***

And it's ready! Our dish holds eight candles, so it lights up the room nicely. I lit the candles variously, so they vary in height. The best thing about this candleholder is that it's so easy to undo. When I need my bread pan again, I just remove the candles. That way I won't have to sacriface a dish to candle holding purposes permanently.

Light to your Wednesday!

Päivän kysymys // Question of the Day

2011-11-29T19:08:00.002+02:00

What are you dreaming of today?

Päivän kysymys // Question of the Day

2011-11-28T20:33:00.005+02:00

Lähdemme perjantaina. Vinkkejä kivoista lankakaupoista, kirpputoreista, museoista ja muista käymisen arvoisista paikoista otetaan vastaan.

***

We leave on Friday. Tips on nice yarn stores, flea markets, museums and other places worth visiting would be appreciated.

Kyseenalaista // Questionable

2011-11-28T20:18:00.005+02:00

Minua on viime aikoina alkanut ärsyttää se, että monessa blogissa joka postaus päätetään kysymykseen. Parhaassa tapauksessa omana kappaleenaan olevaan lihavoituun kysymykseen. Kyllä kyllä, tiedän - teen sitä itsekin joskus (mutten sentään lihavoituna). Ja ymmärrän myös, että sillä pyritään aktivoimaan lukijoita jättämään kommentti. Koska niitä kommentteja on ihan kiva saada, kun bloggaamiseen kuitenkin kuluu aika paljon aikaa ja vaivaa. On kivaa tietää, että siellä toisessa päässä on ihan oikeasti joku. Ja ehkä jopa tietää kuka joku, koska suurin osa lukijoista ei koskaan vaivaudu jättämään merkkiä itsestään. Blogi on lähinnä yksisuuntainen media, ja siksi jokainen kommentti on kiva yllätys, vaikkei siinä lukisi muuta kuin böö tai moi.

Mutta että kysymys ihan joka postauksessa? Minusta on okei kysyä, kun on kysyttävää, mutta kun parhaassa tapauksessa se postauksen lopussa killuva kysymys ei edes liity millään tavalla asiasisältöön. Millainen sää siellä on? Oletko käynyt jo tänään kaupassa? Pidätkö sinäkin parsakaalista? Hei haloo, jotain rajaa! Minä jätän kommentin, jos minulla on jotain kommentoitavaa, ja yleensä keksin sanottavani jo lukemisen aikana. Eikä klikkaussormeani stimuloi yhtään se kysymys siellä lopussa. Päin vastoin: jos postauksen lopussa on ärsyttävä kysymys, nielaisen kommenttini ennen kuin se pääsee näppäimistölle. Mutta minä olenkin vastarannankiiski, joten ei tätä varmaan minään totuutena kannata ottaa. Huomiona vain.

Mutta koska kysymykset ovat selvästi trendikkäitä, päätin minäkin antaa niille mahdollisuuden. Tällä viikolla kysyn joka päivä ainakin yhden kysymyksen - tosin ilman sitä postausta siinä alussa (itä sitä turhaan runoilemaan, jos alku ja loppu eivät kuitenkaan liity toisiinsa). Minä en tosin kysy houkutellakseni kommentteja, vaan koska haluan vastauksia. Tai ainakin näkökulmia, ideoita ja ajatuksia.

Niin että saa vastata. Tai sanoa böö, jos ei tiedä mitä vastaisi.

***

Lately it has started to annoy me that in so many blogs every post ends with a question. In best cases with a bold question as its own chapter. Yes yes I know - I sometimes do it myself (but not bolded). And I understand the question is there to try to make readers leave a comment. Because it's nice to get comments, because blogging takes lots of time and effort. It's nice to know there really is someone on the other end. And maybe even know who that someone is. Because most readers won't leave a word. A blog is a one way medium mostly and therefore every comment is a nice surprise even though the only word in it would be hello.

But a question in every single post? In my opinion it's okay to ask if you have something to ask, but in most cases the question doesn't have anything to do with the topic. What's the weather like in there? Have you been to grocery store today? Do you like broccoli too? Please give me a break! I leave a comment if I have something to say, and I usually figure out what to say while I'm reading. And the question in the end doesn't stimulate my clicking finger even a bit. On the contrary: if there is an annoying question in the end, I won't leave a comment at all. But I usually do the opposite I'm expected to do, so this probably isn't a common truth. Just something noteworthy.

But because questions are trendy, I decided to give them a go. This week I'm going to ask at least one question every day - without the long post before the question. Why write that, if it doesn't have anything to do with the question anyway. I don't do this to gain comments, but because I want answers. Or at least ideas, opinions and such.

So it's okay to answer. Or at least say hello, if you don't know what else to say.

Sunnuntaisuosikit // Sunday Faves

2011-11-27T21:09:00.005+02:00

Minulla on salainen rakkaussuhde glitteriin, ja tähän aikaan vuodesta suhteen salassapito muuttuu aina kovin hankalaksi. Kun ulkona on pimeää, kaipaan kimallusta ympärilleni. Tai sitten olen vain harakka. Myönnän, että usein glitterinkäyttö menee mauttomuuksiin, mutta mauttomuudellekin on paikkansa ja aikansa. Ainakin, jos se saa hymyilemään. Kuten unissaan puhuva mies on sanonut: "The world's just not as sparkly as you want it to be. We should all carry some glitter and add a little bit along the way." Tulen siis glitterirakkauteni kanssa kaapista näin sunnuntain kunniaksi.

***

I have a secfret love affair with glitter, and around this time of the year, it keeps harder and harder to keep it hidden. When it's dark outside, I need some shine around me. Or then again, I might be a little like a magpie and love everything that glitters. I do admit that sometimes using glitter is tacky, but there is time and place for tacky as well. Especially, if it makes you smile. Like Sleep Talkin' Man has said: "The world's just not as sparkly as you want it to be. We should all carry some glitter and add a little bit along the way." With that said, I'll step out of the closet with my lofe of glitter just because it's Sunday.

{by SundayMind}

{by Photomagicianhead}

{by Jefra Linn}

{via Pinterest, original source unknown}

{by Desserts for breakfast}

{by Modern Crush}

{by Memrie Mare}

{by Simply Posh}

{by Paper Angels Photography}

Märkää ja harmaata // Wet and Gray

2011-11-27T15:04:00.004+02:00

Sunnuntai-aamu. Tai oikeastaan iltapäivä. Join kolme kupillista teetä ja ajattelin joulua. Ulkona sataa vettä siitäkin huolimatta, että näin viime yönä unta ensilumesta. On märkää ja harmaata.

***

Sunday morning. Or to be exact, Sunday afternoon. I drank three cups of tea and thought of Christmas. It's raining outside even though I dreamed about first snow last night. It's wet and gray.

Viikon värikartta // Weekly Colour Chart

2011-11-25T22:49:00.002+02:00

PS. Mahtavaa viikonloppua!

***

PS. Have the nicest of weekends!

Iltakävelyllä // On an Evening Walk

2011-11-23T22:49:00.002+02:00

Pieniä iloja // Small delights

2011-11-22T22:40:00.002+02:00

Olen viime aikoina ollut aika lailla alamaissa, mutta tänään asiat ovat alkaneet tuntua vähän helpommilta. Ja jotta tämä trendi jatkuisi, kuvasin joitain asioita, joista pidän. Pieniä, jokapäiväisiä asioita, jotka tekevät minut iloiseksi juuri nyt.

***

I have been feeling down lately, but today things are starting to feel a bit easier. And to continue this trend I photographed some things I like. Small, everyday things that make me happy right now.

Uudet, ihanan värikkäät valot (merkkinä La Case de Cousin Paul)

Our new lovely fairy lights (by La Case de Cousin Paul)

Filmikamerani, ja sen uusi värikäs hihna (merkkinä !Mo)

My film camera and its new colorful strap (by !Mo)

Pilvenmuotoiset leipäviipaleet

Bread slices shaped like clouds

Keltaiset kulhot, erityisesti kun ne on täytetty jäätelöllä

Yellow bowls, especially when filled with ice cream

Nätinväriset kirjat

Books in nice colours

Räikeän pinkit tulppaanit

Bright pink tulips

ja aina oikein-neuleella neulotut jutut.

PS. Jos tahdot tehdä minut vielä iloisemmaksi,

kerro mikä tekee sinut iloiseksi juuri nyt!

***

and things knitted with garter stitch.

PS. If you want to make me even happier,

tell me what makes you happy now!

Tällä viikolla // This week

2011-11-21T21:47:00.003+02:00

Tämän viikon (pienet, kivat) tavoitteet:

- tehdä pieni kävely joka päivä

- käydä yksin elokuvissa

- päästä taas bloggausrytmiin

- ostaa kukkia

***

This week's (small and nice) plans:

- take a short walk every day

- go to movies alone

- get back on track with blogging

- buy flowers

Sunnuntaisuosikit // Sunday Faves

2011-11-20T21:57:00.001+02:00

Olen aina haaveillut omasta askarteluhuoneesta. Kaksiossa asuessa se ei ole toteutumassa oleva haave, mutta on minulla sentään pieni nurkka makuuhuoneesta varattu askartelukäyttöön. Ja se nurkka on aika saada siihen käyttöön, tällä hetkellä se palvelee lähinnä tavaroideni kaatopaikkana. Minulla on käytettävissä vain vähän tilaa ja valoa, enkä siksi ole ollut hirveän innostunut askartelutilan järjestämisestä. Mutta parempi sekin kuin ei mitään (tai ruokapöytä),

joten on aika ryhdistäytyä. Än-yy-tee NYT. Tai ainakin huomenna.

Nämä kuvat keräsin inspiraatioksi tätä prosessia varten.

***

I've always dreamed of a craft room. As long as we live in a two room apartment it's not gonna happen, but I still have a little corner of our bedroom reserved for crafting. And it's high time to use it for crafting, as at the moment it's mainly used for storage purposes. I only have very little space and light, and that's why I haven't been so eager to organize. But it's better than nothing (or kitchen table),so it's time to shape up. NOW. Or at least tomorrow.

I collected these pics as inspiration for my organization process.

{Via Calico & Co}

{via Pinterest, original source unknown}

{via BoligLiv}

{via Pinterest, original source unknown}

{Via Thompson Family Life}

{via Decor8}

{Via The Creative Mama}

{Via Everything Etsy}

{Via House to Home}

Viikon värikartta // Weekly Colour Chart

2011-11-17T20:46:00.000+02:00

Pystysuuntaan // Vertical

2011-11-16T20:48:00.003+02:00

Malli: peruslapanen omasta päästä

Lanka: Novita 7 veljestä

Puikot: 4 mm (ranneke) ja 3 mm (muu)

Poikaystävän isoisä tarvitsi uuden parin lapasia,

joten tein sellaiset hänelle syntymäpäivälahjaksi.

Pystyraitojen neulominen oli ärsyttävää

(kahdella värillä neulominen tarkoittaa

koko ajan solmuun meneviä lankoja)

mutta pidän lopputuloksesta kuitenkin niin paljon,

että raidoitan varmasti uudestaankin pystysuuntaan.

Samalla syntyy lapanen, joka on paljon lämpimämpi

kuin vaakaraitaiset kilpailijansa.

***

Pattern: basic mitten from my head

Yarn: Novita 7 veljestä

Needles: 4 mm (the cuff) and 3 mm (rest of the mitten)

My boyfriend's grandpa needed a new pair of mittens,

so I made a pair for his birthday.

It was quite annoying to knit those vertical stripes,

(knitting with two colors means tangled yarns)

but I love the outcome so much

I will definitely do them again.

Vertical stripes also make a mitten

that is much warmer

than the ones with horizontal stripes.

Sunnuntaisuosikit // Sunday Faves

2011-11-13T11:28:00.001+02:00

Kettumaisia asioita

***

Foxy things

{Fox plushie by Hen and chick}

{Fox mittens by Warm yourself}

{Fox hood by Olivia Royale}

{Sweet fox brooch by Beauty spot}

{Wrap the fox by Crochet unplugged}

{Little foxes calendar 2012 by Gingiber}

{Fingerless mittens knitting pattern by Ski shop knits}

{Fox wooden sign by Slippin southern}

{Fox to-do list by Boygirlparty}

{Locket by Mint designs}

Luettavaa: Piiat // Something to Read: The Help

2011-11-12T11:32:00.001+02:00

Ennen luin aina ja kaikkialla. Nykyään aikaa ja innostusta lukemiseen on vähemmän, ja erityisen vaikealta tuntuu päästä kirjan loppuun saakka. Jos kirja on mielestäni huono, lopetan surutta kesken. Elämässäni ei ole aikaa huonoille kirjoille, ja vielä vähemmän pitkästyttäville kirjoille. Hetken mielijohteesta ostamani Piiat ei kuulunut kumpaankaan kategoriaan.

Kathryn Stockettin kirjoittama tarina kertoo elämästä Yhdysvaltain etelävaltioissa 1960-luvun alkupuolella. Pääosassa ovat mustat kotiapulaiset sekä heidän emäntänsä. Nämä kaksi ryhmää elävät erilaista elämää omissa maailmoissaan, mutta kohtaavat toisensa päivittäin. Pakka alkaa sekoittua, kun puuvillatilallisen tytär Skeeter kyllästyy siihen, että elämän suurin tavoite on hankkia rikas aviomies. Hän alkaa kirjoittaa kirjaa kotiapulaisten kokemuksista emäntiensä palveluksessa. Hanke on vaarallinen ja hankala, ja sen seuraamukset ennalta-arvaamattomia.

Piiat on mukaansatempaava ja hyvin kirjoitettu romaani, jonka ei haluaisi loppuvan ihan vielä. Tarina on uskottava, henkilöhahmot kiinnostavia ja kerronta sujuvaa. Kaikin puolin nautittava lukukokemus ja sellainen kirja, jota miettii vielä sittenkin, kun viimeinen sivu on jo luettu. Kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa en kyllä ole vielä uskaltanut mennä katsomaan, ihan siltä varalta että onkin suuri pettymys ja pilaa kirjasta jääneen tunnelman. Onko joku nähnyt elokuvan? Tai lukenut kirjan? Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia!

***

I used to read all the time and everywhere. Nowadays I don't have that much time or enthusiasm, and it often feels hard to finish those books I start. If the book is bad in my opinion, I just quit reading. In my life there is no time for bad books, and even less for boring ones. Luckily The Help, which I bought in a spur of a moment, fell to neither of these categories.

The story written by Kathryn Stockett tells about life in Southern states in the beginning of 1960's. In the spotlight are black maids and the women they work for. Those two groups of women live in very different worlds, but meet each other every day. Things start to roll when Skeeter, a girl from a cotton farm, gets sick of the biggeast aim in life being to find a rich husband. She starts to write a book about experiences the maids have of working. The project is dangerous and tricky, and the consequenses unpredictable.

The Help is a captivating novel that you wish wouldn't end just yet. The story is believable, characters are real and the narration is fluent. It's a pleasure to read and one of those books you think about long after reading the last page. They have made a movie based on the book recently, but I haven't seen it yet, just in case it's a dissapointment and will ruin the feeling I have of the book. Have you seen that movie? Or read the book? It would be lovely to hear what other people think about them!

Hekin listaavat // They make lists too

2011-11-11T17:15:00.001+02:00

{By Bianca J}

Tiedätte jo, että pidän listojen tekemisestä. Mutta rkastan myös lukea muiden kirjoittamia listoja. Viime aikoina olen tullut siihen tulokseen, että minulla on kaksi lempilistaajaa, joiden listoja odotan innolla ja luen hartaudella. Näistä listoista saan myös ideoita ja inspiraatiota. Pitemmittä puheitta, haluaisin esitellä Andrean Hula Seventy -blogista ja Biancan Goodnight Little Spoon -blogista.

***

You already know I love making lists. But I' also love reading lists written by others. Lately I've come to realize I have two favourite list makers whose lists I eagerly wait for and then read with great pleasure. I also get ideas and inspiration from them. Without further ado, I'd like to introduce Andrea of Hula Seventy and Bianca of Goodnight Little Spoon.

{By Bianca J}

Nämä kaksi listaajaa (sekä heidän listansa) ovat melko erilaisia. Bianca on todella hyvä tekemään visuaalisia listoja, jotka ovat kivoja katsella ja miellyttäviä katsella. Hän saa yksinkertaisen post it -lapunkin näyttämään kauniilta ja kiinnostavalta. Biancalla on myös hauskimmat aiheet. Viime aikojen suosikkejani ovat olleet nämä listat: Terrible names for twins, Jobs my friends do / have done for a living, Colours with interesting names, Things I'd like to collect, Five facts from my Childhood and Things the world could do without. Joitakin Biancan listoja käytin kuvituksena tässä postauksessa, joten voitte katsastaa ne helposti ihan itse (tekijän luvalla, luonnollisesti).

***

These two list makers (and their lists) are quite different. Bianca is very good making visual lists that are pretty to watch and a pleasure to read. She can make a simple post it look pretty and interesting. She also has the funniest of topics. Some of my latest favourites have been Terrible names for twins, Jobs my friends do / have done for a living, Colours with interesting names, Things I'd like to collect, Five facts from my Childhood and Things the world could do without. Go ahead and check them yourself: I've used some of them as illustration to this post (With Bianca's permission, of course).

{By Bianca J }

Siinä missä Biancan listoissa kiehtoo visuaalisuus, Andrean listoissa rakastan eniten hänen tapaansa käyttää sanoja. Andrealla on kyky kirjoittaa asioista niin, että voin nähdä ne sieluni silmin. Hän ikäänkuin kirjoittaa kuvia, jos tiedätte mitä tarkoitan. Toinen ihanuus on listojen yksityiskohtaisuus. Hän todella kiinnittää huomiota pieniin yksityiskohtiin ja kauniisiin asioihin, ja rakastan sitä todella. Kaiken kaikkiaan andrean listoista tulee mukava ja lämmin olo (niin kuin muuten myös hänen valokuvistaan, Andrea on uskomaton valokuvaaja). Kikkien aikojen suosikkejani ovat olleet muun muassa seuraavat listat: Things seen from a window of a train, Things I'd like to tell my 17 year-old self, Words I love, Things I dream of when the day turns sour, Recently spotted and 100 (more) things in the world I love.

***

Where I love the visuality of Bianca's list, what I love most about Andrea's lists is the way she uses words. Andrea has a skill to write about things so that I can see them in my mind's eye. She kind of writes pictures, if you see what I mean. The other thing I love is how detailed her lists can be. She really pays attention to little details and pretty things, and I absolutely love that. All in all, her lists do make me feel warm and fuzzy inside (by the way, so do her photographs! Andrea is an incredible photographer). Some of my all-time favourites are Things seen from a window of a train, Things I'd like to tell my 17 year-old self, Words I love, Things I dream of when the day turns sour, Recently spotted and 100 (more) things in the world I love.

11/11/11

2011-11-11T11:48:00.002+02:00

Nyt on marraskuu, ja pelargoniat kukkivat vielä parvekkeella. Sisällä minä juon maidolla laimennettua teetä ja tunnen oloni kurjaksi. Flunssaa ja väsymystä, ei mitään vakavaa. Silti ikävää.

***

It's November now, and geraniums are still in bloom on the balcony. Inside I'm drinking tea with milk and feeling under the weather. Cold and tiredness, nothing serious. But still annoying.

Aurinkoinen aamu // A Sunny Morning

2011-11-09T15:12:00.002+02:00

Yleensä olen töissä suunnilleen kahdeksasta neljään. Paitsi keskiviikkoisin. Keskiviikkoisin on minun vuoroni pitää kirjastoa pidempään auki iltaopiskelijoita varten. En kauheasti välitä iltavuoroista. Ne ovat pitkiä ja hitaita, eikä paikalla ole ketään keltä kysyä jos tulee ongelmia. Mutta keskiviikkoaamuista pidän. Keskiviikko on ainoa arkiaamu, jolloin ei ole järjetön kiire. Ehdin syödä rauhassa, juoda teeni kotona (yleensä juon vasta töissä) ja lukea lehteä, neuloa vähän tai käydä kylvyssä. Ja nukkua silti tunnin pidempään kuin normaalisti. Pidän hitaista aamuista, ja on ihanaa saada sellainen keskelle viikkoa. Se piristää, vaikka muu päivä olisikin pitkä ja hankala.

***

I usually work from eight to four. Expect Wednesdays. On Wednesdays it's my turn to keep the library open longer so the evening students can come in. I don't care that much about the evening shifts - they are long and slow and there is no one to ask if you have a problem. But I do enjoy Wednesday mornings though. Wednesday is the only workday morning I'm not in a hurry. I can eat breakfast with no haste, drink some tea at home (I usually drink my morning tea at work) and read mags, knit a bit or take a bath. And still sleep an hour longer than normally. I like slow mornings, and it's lovely to get one in the middle of the week. It cheers me up, no matter how long the rest of the day is gonna be.

Kun lähdin tänään töihin, ulkona paistoi aurinko. En muista, milloin viimeeksi olisin ehtinyt nähdä auringon muutenkin kuin satunnaisesti ikkunan läpi. Töihin tullessa on pimeää, samoin töistä lähtiessä. Töissä ollessa aurinko paistaa ikkunan läpi silmiin ja hämärtää näyttöruudun, joten istumme kaihtimet kiinni vaikka ulkona olisi kuinka kaunista. Ja viikonloppuina on ollut joko harmaata tai kauhea kiire. Auringon näkeminen ja silmät kiinni valossa istuminen piristi kummasti. Hymyilytti ilman sen kummempaa syytä ja teki mieli jopa vähän hypähdellä.

***

When I left to work the sun was shining. I can't rememer when was the last time I saw the sun other than through the window. When I come home it's dark and when I go home it's dark again. When I'm at work, the sun shines directly to my eyes and I can't see my screen, so we usually work with closed blinds. And on weekends it has been gray, or then I have been incredibly busy. Seeing the sun and sitting in sun with my eyes closed cheered me up. I was smiling with no particular reason and felt like skipping a bit.

Ruokakaupassa silmiini osui korillinen hehkulamppupaketteja. Laatikot näyttivät siltä, kuin joku olisi löytänyt ne ikivanhasta varastosta (vaikka eivätköhän ne ihan uusia olleet). Pidän siitä että tavalliset arkiset asiat on pakattu kauniisti ja erityisesti vanhahtavat pakkaukset kiehtovat minua. Myös mainoslause "Aamulla aurinko, illalla AIRAM" tuntui sopivan täydellisesti tähän päivään. Niinpä hankin varastoon pari lamppua ja suunnittelen tässä samalla, miten hyödynnän nätit pakkaukset kun lamput on otettu käyttöön.

***

At the grocery store I spot a basket full of light bulbs. The boxes looked like someone had found them in a very old warehouse (I think they still were new). I like basic things packed pretty and especially love packages with oldish, vintage -like feeling. And the slogan (in English it would be something like) "sun in the morning, AIRAM (the name of the light bulb manufacturer) in the evening" seemed to be perfect for this day. So I purchased two bulbs and am alredy planning how to use the pretty packages when the bulbs are in use.

Tämä on hyvä päivä.

***

This is a good day.

Viikon värikartta // Weekly Colour Chart

2011-11-08T20:24:00.004+02:00

Valoa pimeyteen

ja talvisia sävyjä syksyn keskelle.

PS. Jos kukkavaloni ovat sinulle uusi tuttavuus

tai jos haluat muistella vanhoja,

löydät version yksi täältä

ja version kaksi täältä.

***

Light to the darkness

and wintry shades into the autumn.

PS. If you haven't seen my flower lights before,

or want to see them again,

version one can be found here

and version two here.

Tällä viikolla // This Week

2011-11-07T20:24:00.001+02:00

Tällä viikolla aion...

- nukkua enemmän

- matkustaa junalla

- neuloa jotakin keltaista

- nähdä ihanan ystävän

- olla kiltimpi itselleni

***

This week I am going to...

- sleep more

- travel by train

- knit something yellow

- see a lovely friend

- be nicer to myself

Viikon värikartta // Weekly Colour Chart

2011-11-03T18:01:00.001+02:00

Päivän teemaväri ;)

***

The theme colour of the day ;)

Oodi keltaiselle // Ode to Yellow

2011-11-03T13:41:00.003+02:00

Olen aina pitänyt kirkaasta, voimakkaasta keltaisesta.
Viime aikoina kuitenkin myös sinapinkeltainen on kivunnut suosikikseni,
ja olen alkanut käyttää sitä jopa asusteissa.
Välittämättä siitä, sopiiko se minulle vai ei.
Ei se ole niin justiinsa: uskon että
jos joku väri tuottaa paljon iloa, niin se ilo on tärkeämpää
kuin muiden mahdollisesti kärsimä esteettinen haitta ;)

PS. Kiitos hämärän valaistuksen, joissain kuvissa keltainen
näyttää enemmän kirkkaalta kuin sinapilta.
On se silti sinapinkeltaista.

***

I've always loved bright, bold yellow.
But lately Iäve also fallen in love with
mustard yellow, and started to use it even in accessories.
No matter if it suits me or not.
It's not that serious: I sincerely
believe that if some color makes you happy,
that joy is more important than the potential aesthetic harm
other people can get for seeing you ;)

PS. Thanks to the poor lightning, in some pics
that yellow looks more bright than mustard.
It still is mustard yellow though.